Bernd das Brot (suom. Bernd-leipä) on leivän muotoinen käsinukkehahmo ja saksalaisen lapsille suunnatun KiKA-televisiokanavan maskotti, jota on kuvailtu Saksassa muun muassa kultti-ilmiöksi ja hitiksi.[1][2][3] Sen kehitti vuonna 2000 Bumm Film -tuotantoyhtiön Tommy Krappweis, ja sen ensiesiintyminen televisiossa oli Tolle Sachen, der einzigen Werbesendung im KiKA -sarja. Lastenohjelmien lisäksi Bernd das Brot esiintyy KiKA-kanavalla ohjelma-aikojen ulkopuolella iltaisin ja öisin näytettävässä animaatiossa.[4][5] Sen tärkeimpiä luonteenpiirteitä ovat masentuneisuus, yrmeys ja vastahakoisuus televisiossa esiintymistä kohtaan.[3][5]
Bernd das Brot on masentunut, yrmeä ja ulosanniltaan lakoninen leipä,[3] joka puhuu synkeällä baritoniäänellä.[1] Ulkomuodoltaan se on pieni, kulmikas ja kullanruskea.[3] Sen kädet ovat kiinni sen vartalossa[6] ja sillä on suuret silmät, joiden ympärillä on tummat renkaat, sekä viivamainen suu.[7] Bernd kertoo kuuluvansa lajiin Homo brotus depressivus (”masentunut leipäihminen”).[6] Sen lempipuuhiin kuuluvat jauhokeiton syöminen, seinän tuijottaminen ja puulastukuvioisen tapetin tutkaileminen.[5] Se sympatisoi ensisijaisesti itseään[4] ja on luonteeltaan pahansisuinen ja fatalistinen.[8][9] Sen useiten käyttämä tokaisu on saksan kielen paskaa tai sontaa tarkoittava sana ”Mist”, jota käytetään vastaavasti kuin englanninkielistä sanaa ”crap”. Muita sille tyypillisiä lausahduksia ovat ”Haluaisin olla nyt mieluiten yksin”, ”Haluaisin poistua tästä ohjelmasta” ja ”Elämäni on helvettiä”.[7][9]
Bernd das Brotille ohjelmien maailmassa kerrottu taustatarina on, että se oli alun perin mukana leipomoketjun mainoskampanjassa. Kampanjan epäonnistuttua se joutui hakemaan töitä KiKA:lta, minkä vuoksi se on jatkuvasti yrmeä ja huonolla tuulella.[10] Se suhtautuukin televisiossa esiintymiseen vastentahtoisesti ja sanoo televisioalaa ”likaiseksi bisnekseksi”.[3]
Bernd on ohjelmissaan tekemisissä kahden muun päähahmon kanssa. Chili das Schaf (suom. Chili-lammas) on keltainen puhelias stunt-lammas, joka innostuu vaarallisista läheltä piti -tilanteista. Briegel der Busch (suom. Briegel-pensas) on hyväntuulinen pensas ja keksijä, joka rakentelee monimutkaisia laitteita, jotka yleensä lopulta räjähtävät.[1][3][7] Toisin kuin Bernd, Chili ja Briegel ovat aina iloisia ja innostuneita elämästä ja uusista seikkailuista.[1]
Berndin ensiesiintyminen KiKA:lla oli vuonna 2001 esitetty ostoskanavan pastissi Tolle Sachen, der einzigen Werbesendung im KiKA (suom. Mahtavia tavaroita, KiKA:n ainoa mainosohjelma). Siinä Chili ja Briegel mainostivat tavaroita, joita kokeilemaan valittiin ”sattumanvaraisesti” joka kerta Bernd. Myöhemmissä ohjelmissaan Bernd, Chili ja Briegel ovat esiintyneet muun muassa satujen, Star Trekin ja lännenkertomusten parodioissa.[7]
Bernd das Brotin kehitti vuonna 2000 Dumm Film -tuotantoyhtiön Tommy Krappweis. KiKA etsi tuohon aikaan uutta maskottia, mieluiten lammashahmoa, ja kanavan edustajat olivat pyytäneet usealta tuotantoyhtiöltä ehdotuksia. Ollessaan illallisella pizzeriassa kollegansa Norman Cösterin kanssa Krappweis piirteli ideoita lautasliinalle leipäkoria katsellessaan. Piirtelyn tuloksena syntyi leivän muotoinen hahmo, jolle Krappweis piirsi Cösterin kasvot. Krappweisin mukaan Cösterillä ja Berndillä on myös samankaltainen luonne.[4] Näiden piirrosten pohjalta kehitettiin Berndin hahmo, joka esiteltiin KiKA:n johtaja Frank Beckmannille. Hän vastasi, että kyseessä oli typerin idea, jonka oli koskaan kuullut, joten se oli juuri sopiva.[11]
Berndin lopullisen ulkomuodon suunnitteli sarjakuvapiirtäjä Georg Graf von Westphalen.[12] Sen nukkenäyttelijänä ja äänenä toimii Jörg Teichgraeber.[13]
Bernd das Brot on Saksassa suosittu hahmo sekä lasten että aikuisten keskuudessa. Sitä on kuvailtu muun muassa kultti-ilmiöksi ja hitiksi.[1][2][3] Vaikka sen ensiesiintyminen televisiossa tapahtui vuonna 2001, se nousi suureen suosioon vasta vuonna 2003. KiKA jakoi vuoden 2003 alkuun saakka kanavapaikkansa ranskalais-saksalaisen kulttuurikanava Arten kanssa. Kun KiKA sai kanavan kokonaan itselleen, sen lähetysajat laajenivat. Lapsille suunnattuna kanavana se ei kuitenkaan lähettänyt ohjelmaa iltayhdeksästä eteenpäin ja tarvitsi jotakin sisältöä näytettäväksi kanavalla yöaikaan. Sen sijaan, että olisivat näyttäneet esimerkiksi pelkkää kanavan logoa, KiKA:n henkilökunta päätti esittää öisin lyhyttä animaatiota, jossa esiintyi Bernd das Brot.[7] Animaatiossa Bernd sanoo saaneensa tarpeekseen ja lähtevänsä kotiin ja kehottaa katsojia tekemään samoin.[1]
Yöaikaan lähetetyn animaation myötä Bernd das Brotiin tutustui moni aikuiskatsoja, jotka löysivät animaation kanavasurffatessaan myöhäisillan lähetysten välillä. Lisääntyneen huomion myötä Berndistä alettiin keskustella saksankielisillä internet-keskustelupalstoilla. KiKA:n lapsille tarkoitettuihin Bernd das Brot -aiheisiin kilpailuihin alkoi osallistua myös aikuisia, ja Bernd-figuureja valmistanut tehdas myi yli 15 000 figuuria ilman erillistä mainostamista. Tarkkoja lukuja Berndin suosiosta aikuiskatsojien keskuudessa ei silti ole saatavilla. Yöajan lähetystä ei lasketa ohjelmaksi eikä sen katsojalukuja tilastoida, ja päiväsaikaan esitettävien ohjelmien katsojalukuihin aikuisia ei huomioida, sillä tilastoihin lasketaan vain kanavan kohderyhmään kuuluvat katsojat.[7]
Der Spiegelin Jeremy Wasser kuvaa Bernd das Brotia osoitukseksi siitä, kuinka yleisesti huumorintajuttomina pidetyt saksalaiset osaavat vakavan ulkokuorensa alla tehdä pilkkaa itsestään. Hänen mukaansa Berndissä kiteytyy monien, ellei jopa useimpien, saksalaisten perustavanlaatuinen pessimismi lähestulkoon kaikkea kohtaan.[1] Niin ikään Der Spiegelille kirjoittava David Frogier de Ponlevoy kuvaa Bernd das Brot -ohjelmia slapstickin ja ironian onnistuneeksi yhdistelmäksi, joka saa perheet hyvälle tuulelle.[7] Deutsche Welle huomioi hahmon esiintymisen ja julkisuuden vastaisen asenteen olevan poikkeuksellinen aikana, jona useimmat ovat valmiita lähes mihin tahansa päästäkseen televisioon.[3]
Bernd das Brotin luoja Tommy Krappweis voitti vuonna 2004 Saksan televisioalan korkeimman Adolf Grimme -palkinnon Berndin ideasta ja toteutuksesta. Perusteluissaan palkintoraati totesi, että keskellä televisiossa vallitsevaa hauskuuden ja suurten tunteiden kulttuuria hahmo edustaa oikeutta olla huonolla tuulella.[5]