Bernissartia fagesii | |
---|---|
Bernissartia fagesiin holotyyppi |
|
Varhaisliitukausi Berrias-vaihe–Barrême-vaihe[1] |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Matelijat Reptilia/Sauropsida |
Alaluokka: | Diapsidit Diapsida |
Osaluokka: | Archosauromorpha |
Ylälahko: | Crocodylomorpha |
Kladi: | Krokodyliformit Crocodyliformes |
Kladi: | Mesoeucrocodylia |
Kladi: | Neosuchia |
Heimo: | †Bernissartiidae |
Suku: |
†Bernissartia Dollo, 1883 |
Laji: | fagesii |
Kaksiosainen nimi | |
Katso myös | |
Bernissartia (nimen merkitys: ”Bernissartista”[2]) on sukupuuttoon kuollut krokotiilimaisten arkosaurien suku. Suvun ainoa kuvattu laji on Bernissartia fagesii, jonka fossiilit löytyivät alun perin hiilikaivoksesta Belgian Bernissartista vuonna 1879.[1][3] Bernissartia fagesiin fossiilit sijoittuvat varhaisliitukaudelle, ja niitä on myöhemmin löytynyt myös Ranskasta ja Espanjasta.[1] Bernissartia vaikuttaa olleen varsin laajalle levinnyt suku, sillä samaan sukuun luettuja, mutta lajitasolle määrittämättömiä irrallisia hampaita ja muita sirpaleisia jäänteitä on löydetty myöhäisjurakauden tai varhaisliitukauden kerrostumista muun muassa Tanskasta, Isosta-Britanniasta ja Yhdysvalloista.[1][3][4]
Bernissartia oli luultavasti semiakvaattinen soiden ja purojen asukki.[2][5] Se muistutti läheisesti nykyisiä krokotiilejä, mutta oli kooltaan erittäin pieni, vain noin 60-senttinen ja alle kilon painoinen.[2][3][4][5] Se eli rinnan kookkaampien krokotiilimaisten arkosaurien kanssa, ja tämä monimuotoisuus viittaa myös suureen saaliseläinten vaihteluun.[2] Bernissartialla oli leuoissaan kahdenlaisia hampaita. Edessä olevat pitkät ja terävät hampaat soveltuivat kalojen pyydystämiseen, kun taas pyöreillä takahampailla se luultavasti musersi äyriäisiä tai jopa raatojen luita.[2][5]
Sweetman, Pedreira-Segade & Vidovic (2014):[6]
Neosuchia |
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||