Bill Masterton Memorial Trophy

Bill Masterton Memorial Trophy
Bill Masterton Memorial Trophy Hockey Hall of Famessa
Myönnetään	pelaajalle, joka osoittaa parhaiten sisukkuutta, urheiluhenkeä ja omistautumista jääkiekolle
Jaettu	1968–
Viimeisin voittaja	Kris Letang Pittsburgh Penguins
Infobox OK

Bill Masterton Memorial Trophy on NHL:n vuosittain jakama palkinto. Tämä myönnetään pelaajalle, joka osoittaa parhaiten sisukkuutta, urheiluhenkeä ja omistautumista jääkiekolle. Täten myöntämiseen voivat vaikuttaa vahvasti niin sanotut kaukalon ulkopuoliset tekijät.^[1][2] Palkinnon saajan valitsevat Professional Hockey Writers' Associationin paikallisosastot äänestyksellä NHL:n runkosarjan lopuksi.^[3]

Palkinto on nimetty Minnesota North Starsin pelaajan Bill Mastertonin kunniaksi. Masterton edusti urallaan ominaisuuksia, jotka on liitetty palkintoon. Hän kuoli 15. tammikuuta 1968 NHL-ottelussa taklauksen yhteydessä saamiinsa vammoihin.^[4][1][2]

Bill Masterton Memorial Trophy -voittajat

José Théodoren lapsi kuoli vuonna 2009. Théodore pelasi kuitenkin kaudella 2009–2010 yhden uransa parhaista kausista. Hän lahjoitti rahaa jokaisesta torjunnasta, voitosta ja nollapelistä lasten sairaalalle. Summa oli lopulta 35 000 dollaria.^[5]

• 1968 – Claude Provost, Montréal Canadiens
• 1969 – Ted Hampson, Oakland Seals
• 1970 – Pit Martin, Chicago Black Hawks
• 1971 – Jean Ratelle, New York Rangers
• 1972 – Bobby Clarke, Philadelphia Flyers
• 1973 – Lowell MacDonald, Pittsburgh Penguins
• 1974 – Henri Richard, Montréal Canadiens
• 1975 – Don Luce, Buffalo Sabres
• 1976 – Rod Gilbert, New York Rangers
• 1977 – Ed Westfall, New York Islanders
• 1978 – Butch Goring, Los Angeles Kings
• 1979 – Serge Savard, Montréal Canadiens
• 1980 – Al MacAdam, Minnesota North Stars
• 1981 – Blake Dunlop, St. Louis Blues
• 1982 – Glenn Resch, Colorado Rockies
• 1983 – Lanny McDonald, Calgary Flames
• 1984 – Brad Park, Detroit Red Wings
• 1985 – Anders Hedberg, New York Rangers
• 1986 – Charlie Simmer, Boston Bruins
• 1987 – Doug Jarvis, Hartford Whalers
• 1988 – Bob Bourne, Los Angeles Kings
• 1989 – Tim Kerr, Philadelphia Flyers
• 1990 – Gord Kluzak, Boston Bruins
• 1991 – Dave Taylor, Los Angeles Kings
• 1992 – Mark Fitzpatrick, New York Islanders
• 1993 – Mario Lemieux, Pittsburgh Penguins
• 1994 – Cam Neely, Boston Bruins
• 1995 – Pat LaFontaine, Buffalo Sabres
• 1996 – Gary Roberts, Calgary Flames
• 1997 – Tony Granato, San Jose Sharks
• 1998 – Jamie McLennan, St. Louis Blues
• 1999 – John Cullen, Tampa Bay Lightning
• 2000 – Ken Daneyko, New Jersey Devils
• 2001 – Adam Graves, New York Rangers
• 2002 – Saku Koivu, Montréal Canadiens
• 2003 – Steve Yzerman, Detroit Red Wings
• 2004 – Bryan Berard, Chicago Blackhawks
• 2005 – ei voittajaa työsulun vuoksi
• 2006 – Teemu Selänne, Mighty Ducks of Anaheim
• 2007 – Phil Kessel, Boston Bruins
• 2008 – Jason Blake, Toronto Maple Leafs
• 2009 – Steve Sullivan, Nashville Predators
• 2010 – José Théodore, Washington Capitals
• 2011 – Ian Laperriere, Philadelphia Flyers
• 2012 – Max Pacioretty, Montréal Canadiens
• 2013 – Josh Harding, Minnesota Wild
• 2014 – Dominic Moore, New York Rangers
• 2015 – Devan Dubnyk, Minnesota Wild
• 2016 – Jaromír Jágr, Florida Panthers
• 2017 – Craig Anderson, Ottawa Senators
• 2018 – Brian Boyle, New Jersey Devils
• 2019 – Robin Lehner, New York Islanders
• 2020 – Bobby Ryan, Ottawa Senators
• 2021 – Oskar Lindblom, Philadelphia Flyers
• 2022 – Carey Price, Montreal Canadiens
• 2023 – Kris Letang, Pittsburgh Penguins
• 2024 – Connor Ingram, Arizona Coyotes

^[1][2]

Voittajat maittain: (1968-2024)

Maa	Voittajien määrä
Kanada	41
Yhdysvallat	9
Ruotsi	3
Suomi	2
Tšekki	1

Suomalaiset

Teemu Selänne on viimeisin suomalaisvoittaja. Hän sai palkinnon palattuaan nopeasti NHL:än huipulle loukkaantumisestaan.

Saku Koivu ja Teemu Selänne ovat ainoat suomalaiset palkinnon voittajat. Koivu sai Bill Masterton Memorial Trophyn kauden 2001–2002 päätteeksi palattuaan nopeasti pelikuntoon sairastuttuaan Non-Hodgkinin lymfoomaan (syöpä)^[6] ja Selänne 2005–2006 päätteeksi palattuaan polvivammasta huolimatta takaisin NHL:n parhaiden pelaajien joukkoon tehden 80 runkosarjaottelussa tehopisteet 40+50=90.^[7] Yksikään pelaaja ei ole voittanut palkintoa kahdesti, mutta joukkueittain eniten voittoja on Montréal Canadiensilla ja New York Rangersilla, kummallakin viisi.^[1][2]

Lähteet

1. Bill Masterton Memorial Trophy NHL.com. Viitattu 18.7.2014. (englanniksi)
2. Bill Masterton Memorial Trophy Legends of Hockey. Arkistoitu 15.3.2015. Viitattu 21.6.2012. (englanniksi)
3. NHL awards: History espn.com. 6.4.2011. ESPN. Viitattu 30.5.2011. (englanniksi)
4. Legends of Hockey - Bill Masterton legendsofhockey.net. Hockey Hall of Fame and Museum. Viitattu 1.7.2010. (englanniksi)
5. Bill Masterson Trophy Winner – Jose Theodore legendsofhockey.net. Hockey Hall of Fame and Museum. Viitattu 9.4.2013. (englanniksi)
6. Stevenson, Chris: Light shines bright on Koivu, and his prospects for life espn.go.com. 14.4.2002. ESPN Internet Ventures. Viitattu 1.7.2010. (englanniksi)
7. Teemu Selanne: Back in a flash cbc.ca. 18.5.2006. CBC. Viitattu 1.7.2010. (englanniksi)

NHL:n palkinnot

Joukkuepalkinnot: Stanley Cup • Clarence S. Campbell Bowl • Prince of Wales Trophy • Presidents' Trophy • O'Brien Trophy

Henkilökohtaiset palkinnot: Art Ross Trophy • Bill Masterton Memorial Trophy • Calder Memorial Trophy • Conn Smythe Trophy • Frank J. Selke Trophy • Hart Memorial Trophy • Jack Adams Award • James Norris Memorial Trophy • King Clancy Memorial Trophy • Lady Byng Memorial Trophy • Lester Patrick Trophy • Mark Messier Leadership Award • Maurice ”Rocket” Richard Trophy • NHL Plus/Minus Award • Roger Crozier Saving Grace Award • Ted Lindsay Award • Vezina Trophy • William M. Jennings Trophy • NHL Foundation Player Award