Bogskär

Bogskär
Sijainti
Bogskär, Kökar
Suomi
Vesistö
Historia
Valmistunut
1880
Automatisoitu
1922
Varustus
Valon korkeus
27,6 m
Valonkanto
16,3 km
Kartta
Koordinaatit

muokkaa - muokkaa wikitekstiä - muokkaa WikidataaTietolaatikon dokumentaatio

Taiteilijan näkemys majakasta 1880, mukana alun perin suunniteltu varastorakennus, jota ei kuitenkaan toteutettu.
Nils von Heidenstam, majakan rakennuspiirustus, 1879.

Bogskär on pieni luotoryhmä Itämeressä ja Suomen eteläisin maa-alue. Bogskär kuuluu Kökarin kuntaan.[1][2][3] Luoto on hyvin syrjäinen: lähimmät suuremmat maa-alueet Kökarissa, Föglössä ja Lemlandissa ovat yli 50 kilometrin päässä.

Bogskär sijaitsee niin erillään, että se jää Suomen sisäisten aluevesien ulkorajan ulkopuolelle, ja saariryhmälle on siksi määritelty erilliset sisäiset aluevedet.[4][5] Bogskärin ulkoiset aluevedetkin olivat vuoteen 1995 saakka erillään Suomen muusta valtioalueesta. Kun aluemeri tuolloin levennettiin neljästä meripeninkulmasta kahteentoista meripeninkulmaan, Bogskärin ja muun Suomen aluemeret yhtyivät.[6][7] Bogskärin eteläpuolella aluemeri ulottuu nykyisinkin vain kolmen meripeninkulman päähän.[7]

Rakennusvaihe

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bogskärin vaarallisuus merenkululle tunnettiin jo 1600-luvulle mennessä, jolloin se merkittiin merikarttoihin. Ruotsi pyrki 1830-luvulta lähtien vaikuttamaan Suomen suuriruhtinaskuntaan niin, että luodolle rakennettaisiin valomajakka. Vuonna 1851 itäiselle luodolle pystytettiin 5,4 metrin korkuinen kivinen tunnusmajakka, mutta muuten rakentamissuunnitelmat eivät edenneet, koska hanketta pidettiin liian kalliina.

Luotsilaitoksen päällikkö Boris Nordman ehdotti vuonna 1867 senaatille majakan rakentamista. Varat rakentamiseen myönnettiin lopulta niin, että rakennustyöt läntisellä luodolla pääsivät alkamaan keväällä 1880. Läntinen luoto oli kuitenkin huomattavan altis peittymään talvisin jääröykkiöiden alle. Rakennusaikana koettiin useita vastoinkäymisiä jäiden ja myrskyjen vuoksi. Niistä huolimatta työt etenivät niin, että majakka vihittiin käyttöön 29. elokuuta 1882. Sen valo syttyi ensimmäisen kerran 12. syyskuuta 1882.[8]

Toimintavuodet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sodassa vaurioitunut majakan yläosa.

Majakalla oli yhdeksän hengen miehistö, josta majakalla oli kerrallaan osa. Majakka ei kuitenkaan ollut riittävän vahvaa tekoa, ja se vaurioitui majakanvartijoiden kauhistukseksi myrskyssä talvella 1889. Korjaustöissä 1894 sitä vahvistettiin lisää, ja painon lisäämiseksi sen sisä- ja ulkokuoren väli täytettiin betonilla kolmanteen kerrokseen asti. Vuonna 1905 majakalle asennettiin langaton lennätin, mitä ennen majakanvartijat pitivät yhteyttä antamalla erivärisiä valomerkkejä ohikulkeville laivoille.

Alkuperäinen majakka vaurioitui ensimmäisessä maailmansodassa korjauskelvottomaksi saksalaisen sotalaivan tulituksessa. Uusi, automaattinen majakka rakennettiin 1922 betonipilarien varaan. Majakka on peruskorjattu vuonna 1981, jolloin se varustettiin helikopteritasanteella. Majakka on maalattu nykyään sinivalkoiseksi ja se toimii aurinkoenergialla.[9]

Alueella sijaitsee myös sääasema, ja se on maan leudoin paikka, tosin asumaton. Esimerkiksi vuonna 2014 terminen kevät alkoi jo 2. helmikuuta.[10]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Karttapaikka (Kuntaraja näkyy kartassa. Hakutuloksissa Bogskär nimellä ”Bogskär, Kökar”) Maanmittauslaitos. Viitattu 26.10.2015.
  2. ↑ Automaattiasemat Ilmatieteen laitos. Viitattu 12.5.2009.
  3. ↑ Suomi – Saarten ja vetten maa, s. 43. Työ- ja elinkeinoministeriö. Teoksen verkkoversio Viitattu 12.5.2009.
  4. ↑ Hallituksen esitys (HE 114/1994) finlex.fi. Viitattu 14.9.2009.
  5. ↑ Asetus Suomen aluevesien rajoista annetun lain soveltamisesta (993/1995) finlex.fi. Viitattu 14.9.2009.
  6. ↑ Valtiopäivät 1994: Ulkoasiainvaliokunnan mietintö 16 217.71.145.20. Arkistoitu 26.2.2007. Viitattu 20.5.2011.
  7. ↑ a b Laki Suomen aluevesien rajoista (18.8.1956/463) finlex.fi. Viitattu 14.9.2009.
  8. ↑ Seppo Laurell: ”Bogskär”, Valo merellä. Suomen majakat 1753-1906. s. 221. (ISBN 978-952-9745-28-9) Helsinki: John Nurmisen Säätiö, 2009. (suomeksi)
  9. ↑ Seppo Laurell: Suomen majakat. Nemo, 1999. ISBN 952-5180-21-2
  10. ↑ Bogskär, Tutiempo.net

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen majakat
Majakat
Suomen majakat, joista 1940 ja 1944 tuli Venäjän majakkoja
Suomen entiset majakat