Booritrioksidi

Booritrioksidi
Tunnisteet
CAS-numero 1303-86-2
PubChem CID 518682
Ominaisuudet
Molekyylikaava B2O3
Moolimassa 69,62 g/mol
Ulkomuoto Lasimaista massaa tai valkoista kiteistä jauhetta
Sulamispiste 450 °C[1]
Kiehumispiste 1 860 °C[2]
Tiheys 2,46 g/cm3 (kiteinen muoto)
1,8 g/cm3 (amorfinen muoto)
[2]
Liukoisuus veteen Reagoi veden kanssa [1]

Booritrioksidi (B2O3) on boorin ja hapen muodostama epäorgaaninen yhdiste. Aine on boorihapon anhydridi. Yhdistettä käytetään muun muassa lasin valmistuksessa.

Ominaisuudet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Booritrioksidia esiintyy kahtena muotona: amorfisena, lasimaisena aineena, joka imee itseensä ilman kosteutta sekä rombisesti kiteytyvänä kiinteänä aineena. Veden kanssa reagoidessaan booritrioksidi muodostaa boorihappoa, ja syövyttää tämän vuoksi metalleja. Liukenemisessa vapautuu suuri määrä lämpöä eli reaktio on eksoterminen.[1][2][3]

B2O3 + 3 H2O → 2 H3BO3

Sulana booritrioksidi kykenee liuottamaan monien metallien oksideja. Tällöin syntyy värillisiä yhdisteitä, joita voidaan käyttää hyödyksi kvalitatiivisessa analyysissä.[1]

Valmistus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Booritrioksidia valmistetaan hehkuttamalla boorihappoa, jolloin happomolekyylistä poistuu vety. Kuumennettaessa syntyy ensin metaboorihappoa ja edelleen kuumennettaessa booritrioksidia.[1]

2 H3BO3 → 2 HBO2 + 2 H2O
2 HBO2 → B2O3 + H2O

Käyttö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Booritrioksidia käytetään enimmäkseen lasin ja emalin valmistukseen.[3] Yleensä booritrioksidia lisätään piidioksidin joukkoon, jolloin saadaan borosilikaattilasia, mutta pelkästä booritrioksidistakin voidaan valmistaa boraattilasia, jolla on voimakas taittokyky ja valon dispersio on vähäistä. Boraattilasiin lisätään usein alkalimetallien oksideita tai lantaanioksidia.[4]

Booritrioksidia käytetään myös muiden booriyhdisteiden, kuten boorikarbidin ja booritrifluoridin, valmistukseen ja niin kutsuttuna fluksina metallurgiassa.[3]

Myrkyllisyys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Booritrioksidi on ärsyttävä yhdiste ja aiheuttaa hengitettäessä yskimistä ja kurkkukipua. Silmiin joutuessaan aiheuttaa punoitusta ja kipua. Nieltynä booritrioksidi aiheuttaa huonovointisuutta.[2]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e E.M.Karamäki: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 116. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3
  2. ↑ a b c d Booritrioksidin kansainvälinen kemikaalikortti Viitattu 3.1.2010
  3. ↑ a b c Thomas Scott, Mary Eagleson: Concise encyclopedia chemistry, s. 146. Walter de Gruyter, 1994. ISBN 978-3110114515 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 3.1.2010). (englanniksi)
  4. ↑ David E. Clark, Bruce K. Zoitos: Corrosion of glass, ceramics, and ceramic superconductors, s. 288. William Andrew, 1992. ISBN 978-0-8155-1283-7 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 3.1.2010). (englanniksi)
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.