Brahmakehrääjät | |
---|---|
Brahmaea hearseyi |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
Luokka: | Hyönteiset Insecta |
Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
Alalahko: | Glossata |
Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
Yläheimo: | Kehrääjämäiset Bombycoidea |
Heimo: |
Brahmakehrääjät Brahmaeidae Swinhoe, 1892 |
Suvut | |
Katso myös | |
Brahmakehrääjät (Brahmaeidae) on kehrääjämäisiin kuuluva pieni, viidessä suvussa noin 20 lajia käsittävä perhosheimo. Uusimpien geneettisten tutkimusten mukaan myös maitiaiskehrääjät kuuluisivat brahmakehrääjien heimoon[1].
Brahmakehrääjiä tavataan pääasiassa Aasiassa. Trooppisessa Afrikassa elää yhdeksän lajia ja Euroopassa yksi laji. Heimon perhoset vaihtelevat kooltaan melko kookkaasta erittäin kookkaaseen. Ne ovat tukevaruumiisia ja leveäsiipisiä, harmaansävyisiä yöperhosia, joiden yhdistävinä tuntomerkkeinä takasiiven diskaalisaran takareuna on huomattavasti M3-suonta lyhyempi ja takaruumiin jaokkeiden A1–A6 ilmarako on lähellä selkäkilven eli tergiitin reunaa. Yhtä lajia (Calliprognos miraculosa) lukuun ottamatta kaikkien lajien siipikuviointiin liittyy heimolle tunnusomainen, siiven poikki kulkeva tiheä ja aaltomainen viirutus. Molempien sukupuolten tuntosarvet ovat kaksoiskampamaiset ja imukärsä joko melko hyvin kehittynyt tai surkastunut.[2]
Munat ovat puolipallomaisia. Toukat elävät joko käärmeenpistonyrttikasveilla (Asclepiadaceae) tai öljypuukasveilla (Oleaceae).