Branko Milanović (s. 1953) on serbialais-amerikkalainen taloustieteilijä[1].
Hän väitteli tohtoriksi vuonna 1987 Belgradin yliopistosta. Väitöskirjassaan tutki tuloeroja Jugoslaviassa. Hän työskenteli Maailmanpankin tutkimusosastolla ekonomistina vuosina 1991–2013. Nykyään hän toimii muun muassa New Yorkin kaupunginyliopiston vierailevana professorina ja Luxembourg Income Study -tutkimuslaitoksen tutkijana.[1]
Kirjassaan Capitalism, Alone hän toteaa muun muassa, että kapitalismi on käytännössä maailman ainoa talousjärjestelmä, koska silloinkin, kun maa ulkoisesti nojaa kommunismiin, sisäisesti sen tuotanto on järjestetty yksityisesti.[1]
Milanović on kehittänyt käsitteen homoploutia.[1]
Milanovićin ja Marco Ranaldin tutkimusryhmä on havainnut, että kun ansiotulot, pääomatulot ja työeläkkeet otetaan huomioon, Suomi on omassa viiteryhmässään luokkayhteiskunta.[1]
englanniksi | suomeksi |
---|---|
Liberalization and Entrepreneurship. Dynamics of Reform in Socialism and Capitalism, 1989. M.E. Sharpe. | |
Income, Inequality, and Poverty during the Transition from Planned To Market Economy. 1998. World Bank. | |
Branko Milanović & Ethan Kapstein: Income and Influence. 2003. Upjohn Institute. | |
Branko Milanović & Christiaan Grootaert & Jeanine Braithwaite: Poverty and Social Assistance in Transition Countries. 1999. St. Martin's Press. | |
Worlds Apart. Measuring International and Global Inequality. 2005. Princeton/Oxford. | |
The Haves and the Have-Nots: A Brief and Idiosyncratic History of Global Inequality, 2010, Basic Books, New York. | |
Global inequality: A New Approach for the Age of Globalization, 2016, Harvard University Press. | Milanović, Branko; suom. Henttonen, Tatu: Tuloerot globalisaation aikakaudella: Uusi näkökulma. Vastapaino, 2017. |
Capitalism, Alone: The Future of the System That Rules the World, 2019, Harvard University Press. |