Brentanon koulukunta

Brentano koulukunta viittaa filosofeihin, jotka opiskelivat Franz Brentanon (1838–1917) oppilaana ja saivat tältä vaikutteita. Brentanon filosofinen ajattelu on levinnyt hyvin laajalle hänen oppilaidensa töiden ansiosta, ja sillä on ollut paljon vaikutusta nykyajan filosofiaan, mielenfilosofiaan, psykologiaan ja kognitiotieteeseen. Vaikka koulu ei koskaan ollut koulukunta perinteisessä merkityksessä, Brentano pyrki pitämään sen jotakuinkin yhtenäisenä. Brentanon kaksi tunnetuinta oppilasta, Alexius Meinong ja Edmund Husserl, kuitenkin siirtyivät lopulta yhä kauemmaksi Brentanon teorioista.

Filosofi Seppo Sajama kuvailee koulukuntaa seuraavasti: ”Kun lukee Brentanon teosten toimittajien esipuheita, tulee mieleen pikemminkin uskonnollinen lahko kuin filosofinen koulukunta.”^[1]

Koulukunnan jäseniä

Koulukuntaan voidaan lukea kuuluneeksi muun muassa seuraavat henkilöt (suluissa paikka ja aika, jolloin he olivat Brentanon oppilaana):

• Christian von Ehrenfels
• Sigmund Freud
• Edmund Husserl (Wien, 1884–1886)
• Alois Höfler
• Benno Kerry
• Anton Marty (Würzburg, 1866–1870)
• Tomáš Masaryk
• Alexius Meinong (Wien, 1875–1878)
• Rudolf Steiner
• Carl Stumpf (Würzburg, 1866–1870)
• Kazimierz Twardowski (Wien, 1885–1889).

Laajempi vaikutus

Brentanon oppilaat perustivat edelleen uusia koulukuntia tai liikkeitä, ja opettivat merkittäviä oppilaita:

• Stumpf opetti Aron Gurwitschiä, ja hänestä tuli Berliinin koulukunnan (Max Wertheimer, Kurt Koffka, Wolfgang Köhler) johtaja.
• Husserl perusti fenomenologisen liikkeen ja vaikutti seuraaviin suuntauksiin:
  • Münchenin fenomenologia (Johannes Daubert, Adolf Reinach)
  • eksistentialistinen fenomenologia (Jean-Paul Sartre, Maurice Merleau-Ponty ja Martin Heidegger)
• Meinong johti Grazin koulukuntaa ja vaikutti muun muassa Stephan Witasekiin, Alois Höfleriin, Vittorio Benussiin ja Bertrand Russelliin.
• Von Ehrenfelsin nimiin on laitettu käsite Gestalt, mikä johti hahmopsykologian eli Gestalt-psykologian perustamiseen.
• Twardowski opetti Tadeusz Kotarbińskiä ja hänestä tuli ”puolalaisen logiikan isä” Lwowin-Varsovan logiikan koulukunnan (Jan Lukasiewicz, Stanisław Leśniewski, Kazimierz Ajdukiewicz ja Alfred Tarski) keulahahmona.
• Marty ja hänen oppilaansa Karl Bühler kehittivät yksityiskohtaisen kielen teorian, joka vaikutti Reinachiin, ja he kehittivät kehittivät puhetoimitusten teoriaa ennen J. L. Austinia.
• Freud perusti psykoanalyysin.

Sellaiset ajattelijat kuin Bertrand Russell, Roderick Chisholm, G. E. Moore, Gilbert Ryle, John Searle, Barry Smith, Kevin Mulligan, Peter Simons ja Jan Woleński ovat puolestaan levittäneet Brentanon vaikutusta analyyttiseen filosofiaan omalla tutkimuksellaan ja julkaisutoiminnallaan.

Kirjallisuutta

• Albertazzi, L. & Libardi, M. & Poli, R. (toim.): The School of Franz Brentano. Dordrecht: Kluwer, 1996. ISBN 0-7923-3766-2
• Jacquette, D. (toim.): The Cambridge Companion to Brentano. Cambridge University Press, 2004. ISBN 0-521-00765-8
• Rollinger, Robin D.: Husserl's Position in the School of Brentano. Dordrecht: Kluwer, 1999. ISBN 0-7923-5684-5
• Tanasescu, Ion & Popescu, Victor (koord.), Cercel, Gabriel & Ciocan, Cristian (toim.): The School of Brentano and Husserlian Phenomenology. Studia Phaenomenologica, 2003, III. vsk, nro 1-2. ISBN 973-50-0564-6 ISSN 1582-5647

Lähteet

1. Toimittaneet Oksanen, Markku; Launis, Veikko; Sajama Seppo: Etiikan lukemisto, s. 32. Tallinna: Gaudeamus, 2010. ISBN 9789524951562

Käännös suomeksi

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:School of Brentano