Britannian Grand Prix 1979

Britannian Grand Prix 1979 oli Formula 1 -sarjan osakilpailu, joka ajettiin 14. heinäkuuta 1979 Silverstonen radalla Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Kilpailun voitti Williamsilla ajanut sveitsiläinen Clay Regazzoni, jolle voitto oli uran viimeinen. Voitto oli Williams-tallin historian ensimmäinen.

[1]

Sija Nro Kuljettaja Talli Kierrokset Aika/keskeytys Lähtöruutu Pisteet
1 28 Sveitsi Clay Regazzoni Williams-Ford 68 1.26.11,17 4 9
2 16 Ranska René Arnoux Renault 68 + 24,28 5 6
3 4 Ranska Jean-Pierre Jarier Tyrrell-Ford 67 + 1 krs. 16 4
4 7 Yhdistynyt kuningaskunta John Watson McLaren-Ford 67 + 1 krs. 7 3
5 11 Etelä-Afrikka Jody Scheckter Ferrari 67 + 1 krs. 11 2
6 25 Belgia Jacky Ickx Ligier-Ford 67 + 1 krs. 17 1
7 8 Ranska Patrick Tambay McLaren-Ford 66 Polttoaine loppu 18
8 2 Argentiina Carlos Reutemann Lotus-Ford 66 + 2 krs. 8
9 31 Meksiko Hector Rebaque Lotus-Ford 66 + 2 krs. 26
10 3 Ranska Didier Pironi Tyrrell-Ford 66 + 2 krs. 15
11 17 Alankomaat Jan Lammers Shadow-Ford 65 + 3 krs. 21
12 18 Italia Elio de Angelis Shadow-Ford 65 + 3 krs. * 12
13 22 Ranska Patrick Gaillard Ensign-Ford 65 + 3 krs. 23
14 12 Kanada Gilles Villeneuve Ferrari 63 Polttoainejärjestelmä 13
Kesk. 29 Italia Riccardo Patrese Arrows-Ford 45 Vaihdelaatikko 19
Kesk. 26 Ranska Jacques Laffite Ligier-Ford 44 Moottori 10
Kesk. 20 Suomi Keke Rosberg Wolf-Ford 44 Polttoainejärjestelmä 14
Kesk. 27 Australia Alan Jones Williams-Ford 38 Vesipumppu 1
Kesk. 30 Saksa Jochen Mass Arrows-Ford 37 Vaihdelaatikko 20
Kesk. 14 Brasilia Emerson Fittipaldi Fittipaldi-Ford 25 Moottori 22
Kesk. 15 Ranska Jean-Pierre Jabouille Renault 21 Turbo 2
Kesk. 5 Itävalta Niki Lauda Brabham-Alfa Romeo 12 Jarrut 6
Kesk. 1 Yhdysvallat Mario Andretti Lotus-Ford 3 Rengas 9
Kesk. 6 Brasilia Nelson Piquet Brabham-Alfa Romeo 1 Ulosajo 3
DNQ 9 Saksa Hans Joachim Stuck ATS-Ford
DNQ 24 Italia Arturo Merzario Merzario-Ford

[2]

  1. The Official Formula 1 Website FIA. Viitattu 23. tammikuuta 2008. (englanniksi)
  2. Merkkipaalut F1-ruutu. Arkistoitu 3.5.2015. Viitattu 23. tammikuuta 2008.