Brittiläinen keittiö on muodostunut tuhannen vuoden aikana maahan muuttaneiden kansojen perinteen sopeutumisesta Ison-Britannian oloihin. Se poikkeaa paljon Manner-Euroopan keittiöstä, ja britit itsekin käyttävät termejä "eurooppalainen" tai "mannermainen" (continental) kuvaamaan vieraita tapoja (esimerkiksi mannermainen aamiainen, continental breakfast).
Brittiläisen ruokakulttuurin tunnetuin ilmentymä on tukeva englantilainen aamiainen. Siihen kuuluu munia paistettuna, keitettyinä tai munakokkelina, paistettua pekonia, paahtoleipää, teetä tai kahvia. Usein tarjotaan myös paistettuja herkkusieniä, paistettuja tomaatteja ja valkeita papuja tomaattikastikkeessa.[1] Somerset Maugham sanoikin, että hänen mielestään ainoa tapa syödä hyvin Englannissa on valita englantilainen aamiainen kolme kertaa päivässä.[2]
Toinen tärkeä ateria on fish and chips, joka on uppopaistettua leivitettyä kalaa ja ranskalaisia perunoita. Fish and chips -annoksia myydään nakkikioskia vastaavissa kojuissa sekä pubeissa oluen kanssa.
Intialainen ruoka on levinnyt sekä siirtomaa-aikojen muistona että lukemattomien maahanmuuttajien tuomana. "Curry" ei tarkoita enää mausteseosta vaan intialaistyyppistä pataruokaa, jossa on lihaa (yleensä kanaa tai lammasta) ja kastiketta ja joka nautitaan riisin kera. Kana tikka masala eli mausteinen kanapata on nykyisin suosituin pubiruoka-annos.[3]
Kiinalainen keittiö on toinen siirtomaa-ajan perinne, joka elää omaa elämäänsä maahanmuuttajien pitämissä pienissä ruokapaikoissa.
Voileivät ovat monen britin lounas niin koulussa kuin työpäivän keskelläkin. Voileivissä on monipuolisia täytteitä, ja ne tehdään usein kolmioleiviksi (täyte kahden kuorettoman leipäviipaleen välissä, leikataan lävistäjää pitkin kolmioksi).[4] Voileipien kanssa tarjotaan lounasaterialla kahviloissa ja pubeissa usein joko ranskalaiset perunat tai perunalastuja.