Bråvallan taistelu | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
Piirros Haraldin kaatumisesta taistelukentällä
| |||||||
| |||||||
Osapuolet | |||||||
Komentajat | |||||||
Bråvallan taistelu käytiin saagojen mukaan 700-luvun puolivälissä Bråvallan kannaksella Ruotsissa. Sen osapuolia olivat svealaisten ja länsigööttien kuningas Sigurðr Sormus (hringr) sekä tanskalaisten ja itägööttien kuningas Haraldr Sotahammas (hilditönn), Sigurðr Sormuksen setä. Taistelun historiallisuudesta ei ole kiistattomia todisteita, joten se saattaa olla pelkkä myytti.
Saxo Grammaticuksen mukaan molemmilla osapuolilla taisteli 200 000 miehen vahvuinen armeija, johon kuului norjalaisia, friisejä, suomalaisia, virolaisia, kuureja, liiviläisiä, bjarmialaisia, ruseja sekä muita kansallisuuksia. Teokset Gesta Danorum ja Sögubrot af nokkrum fornkonungum antavat jokseenkin samanlaisen kuvauksen tapahtumien kulusta. Armeijat olivat taistelun alussa tasaväkisiä, kunnes Haraldin joukoissa taistellut Ubbi-niminen soturi hyökkäsi svealaisten puolelle ja surmasi näiden ylimystöä mutta tuli sitten itse tapetuksi. Tämän jälkeen svealainen Starkad hyökkäsi tanskalaisten puolelle katkaisten Tanskan lippua pidelleen kilpineidon käden. Harald taisteli pitkään urheasti sotavaunuissaan, mutta tuli sitten surmatuksi nuijan osumasta. Taistelun lopputuloksena molemmat osapuolet olivat menettäneet yhteensä 40 000 soturia ja Sigurdista tuli sekä Ruotsin että Tanskan kuningas.
Taistelun historiallisuus kyseenalaistettiin ensimmäistä kertaa 1900-luvun alussa. Birger Nerman arvosteli muita tutkijoita historiallisten lähteiden käyttämisestä kritiikittömästi. Hänkin oletti kuitenkin taistelun tapahtuneen, muttei välttämättä kuvatulla tavalla. Myöhemmin koko taistelun todenperäisyys on kyseenalaistettu ja jopa taistelupaikkaa on pidetty myyttisenä.