Butyrofenonit

Butyrofenoni

Butyrofenonit ovat eräs kemiallinen lääkeaineryhmä. Ensimmäiset tähän ryhmään kuuluvat tuotteet, tulivat markkinoille vain vähää, eli joitakin vuosia klooripromatsiinia myöhemmin. Tämän lajin lääkkeillä on ollut lähinnä käyttöä skitsofrenian ja muiden psykoottisten sairauksien hoidossa.[1] Samaten kehitysvammaisia ja autistisia on voitu tähän ryhmään kuuluvilla lääkeaineilla hoitaa. Ehdottomasti tunnetuin ja eniten käytetty butyrofenoni-pohjainen antipsykootti on haloperidoli: Haldol, Haloperin ja Serenase. Se kuuluu, niin kutsutuihin klassillisiin, eli 1. polven tyypillisiin neurolepteihin.[2]

Antipsykoottisessa hoitokäytännössä, ja lääkityskäytössä: usein puhutaan niin kutsutuista pieniannos-neurolepteista. Tämä johtuu siitä, että lääkeaineiden ekvivalenttinen teho tulee määritellä erikseen. Esimerkiksi 8 milligrammaa haloperidolia vuorokaudessa, on suhteellisen runsas annostus. 2 mg haloperidolia vastaa ekvivalenttisena arvona 100 mg klooripromatsiinia.[3]

Tämän lajin lääkeaineryhmän tuotteista, on ollut vain droperidoli yksinomaan anesteettiseen käyttöön ja siten vain sairaalan omaisiin laitosolosuhteisiin tarkoitettu. Hieman myöhempänä kehitettiin kombinaattivalmiste, joka oli soveltuva niin kutsuttuun neuroleptianalgesiaan. Siinä leikattavalle annetaan yhdessä, sekä neuroleptistä lääkettä että analgeettia. Täten aikaan saatava narkoosi aiheuttaa lähes täydellisen tunnottomuuden tilan. 1970-luvulla tätä narkoosin muotoa, suositeltiin etenkin heikkokuntoisille leikkauspotilaille.[4]

Butyrofenoneiden lääkitysvaikutus on jokseenkin fentiatsiineja vastaava. Indikaatiot eli hoitoaiheet sekä sivuvaikutuksetkin myötäilevät nekin fentiatsiineja.[2]

Butyrofenoni-pohjaiset antipsykootit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Serenase-tabletteja. Serenase on haloperidolin kauppanimi.

Yhdistelmävalmisteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Halldin, Matts: Nukutus ja puudutus. Shks/Wsoy, Tukholma/Porvoo, 1971. Alkuteos 1958.
  • Tuomi, Eero - Alfering, Sirkku - Olli, Marcus: Lääkkeet ja niiden käyttö, 1977, Shks/Wsoy, Helsinki/Espoo/Porvoo. ISBN 951-0-06936-1.
  • Achté K. & Tamminen T.: Psykiatrian käsikirja, 1998, Recallmed, Jyväskylä. ISBN 951-9221-91-3.
  1. 1974 Therapia Fennica, TF74: s. 651
  2. a b Lääkkeet ja niiden käyttö, 1977: s. 179
  3. Achté & Tamminen, 1998: s. 340
  4. Halldin, M., 1971: s. 191-193
  5. Lääkkeet ja niiden käyttö, 1977: s. 199