Byōdō-in

Byōdō-in
平等院
Hōō-dō
Hōō-dō
Perustiedot
Sijainti Japani Uji, Kioton prefektuuri, Japani
Rakennustyyppi Temppeli
Uskonnollinen käyttö Buddhalaisuus

Byōdō-in (jap. 平等院) on buddhalainen temppeli Ujin kaupungissa Kioton prefektuurissa Japanissa. Se oli alun perin Fujiwara no Michinagan huvila, mutta hänen poikansa, kanpaku Fujiwara no Yorimichi, muunsi sen temppeliksi vuonna 1052.[1] Temppelin tärkein nähtävyys on feeniks-halli vuodelta 1053; lähes kaikki muut temppelin rakennukset paloivat sisällissodan aikana vuonna 1336.[2]

Feeniks-halli (jap. 鳳凰堂, Hōō-dō) on yksi Japanin kuuluisimmista rakennuksista, ja se on kuvattu 10 jenin kolikkoon. Hallin arkkitehtuurin on tarkoitus muistuttaa Amida-buddhan kuviteltua puhtaan maan paratiisia. Hallin pohjapiirros muistuttaa lentävää lintua, ja sen katolla on feeniks-patsaat (ks. fènghuáng). Tämän vuoksi sitä alettiin myöhemmin kutsua feeniks-halliksi. Halli on yksi harvoista säilyneistä Heian-kauden rakennuksista. Hallin sisällä on Amidan patsas, jonka on veistänyt Jōchō samoihin aikoihin rakennuksen valmistumisen kanssa. Hän käytti veistoksessaan yosegi-tekniikkaa. Amidan kultainen halo, jossa on 12 bodhisattvaa ja Dainichi Nyorai, on pääasiassa Edo-kaudelta. Hallin sisäosa on koristeltu edustamaan Amidan parartiisia. 52 pilvillä ratsastavaa bodhisattvaa, jotka ovat alkuperäisten feeniks-veistosten tavoin nähtävillä viereisessä aarrekammiossa (hōshōkan), on myös pidetty Jōchōn töinä.[2] Hallin ympärillä on lampi ja puutarha.

Byōdō-in hyväksyttiin Unescon maailmanperintöluetteloon osana Kioton kulttuuriaarteiden muodostamaa kokonaisuutta vuonna 1994.[3] Temppelistä on rakennettu kopio O'ahun saarelle Havaijille.

Kuvia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Feeniks-halli toisesta kulmasta
    Feeniks-halli toisesta kulmasta
  • Feeniks-veistos hallin katolla
    Feeniks-veistos hallin katolla
  • Phoenix Hallin keskisali
  • Hallin sisäänkaynti, sisällä Amidan patsas
    Hallin sisäänkaynti, sisällä Amidan patsas
  • Kymmenen jenin kolikon kääntöpuoli
    Kymmenen jenin kolikon kääntöpuoli

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Kyoto Prefecture: World Heritage (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. ↑ a b June Kinoshita, Nicholas Palevsky: Gateway to Japan. Kodansha, 1998. ISBN 4-7700-2018-X
  3. ↑ Historic Monuments of Ancient Kyoto (Kyoto, Uji and Otsu Cities) Unesco. Viitattu 1.10.2011. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]