Cassivellaunus oli heimopäällikkö, joka johti britannien vastarintaa Julius Caesarin toisen Britannian-sotaretken aikana vuonna 54 eaa. Hän joutui lopulta antautumaan roomalaisille. Aikalaistiedot Cassivellaunuksesta perustuvat Caesarin kirjoittamaan muistelmakirjaan Gallian sota. Cassivellaunus on varhaisin nimeltä tunnettu brittiläinen henkilö.
Cassivellaunuksen oletetaan kuuluneen catuvellaunien heimoon, joka asui nykyisen Hertfordshiren alueella.[1] Caesar ei mainitse catuvellauneja Gallian sodassa, mutta kertoo Cassivellaunuksen hallinneen Tamesis- eli Thamesjoen varrella ja pohjoispuolella samoilla seuduilla, jossa kyseisen heimon tiedetään myöhemmin eläneen. Caesarin sotaretken aikana Cassivellaunus johti britannien yhteistä vastarintaa.[2] Hänen joukkonsa käyttivät tehokkaasti sissitaktiikkaa ja sotavaunujaan roomalaisia vastaan. Lopulta roomalaiset saivat vallattua Cassivellaunuksen joukkojen tärkeimmän linnoitetun keskuksen, jonka arvellaan sijainneen nykyisessä Wheathampsteadissa. Cassivellaunus suostui antamaan roomalaisille panttivankeja rauhan takeeksi ja maksamaan näille vuosittain veroa. Ainakaan jälkimmäistä lupausta ei ilmeisesti koskaan pidetty.[1]
Catuvellaunien seuraava nimeltä tunnettu päällikkö oli noin vuonna 20 eaa. valtaan tullut Tasciovanus, jonka on arveltu olleen Cassivellaunuksen poika tai pojanpoika.[2]