Catalaphyllia

Catalaphyllia
Catalaphyllia jardinei
Catalaphyllia jardinei
Uhanalaisuusluokitus

Vaarantunut [1]

Vaarantunut

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Polttiaiseläimet Cnidaria
Luokka: Korallieläimet Anthozoa
Lahko: Kivikorallit Scleractinia
Heimo: Caryophylliidae
Suku: Catalaphyllia
Wells, 1971[2]
Katso myös

  Catalaphyllia Wikispeciesissä
  Catalaphyllia Commonsissa

Catalaphyllia on kivikorallien suku, johon kuuluu ainakin yksi laji,[2] vanhempien lähteiden mukaan kaksi lajia.[3] Catalaphylliat ovat pitkälonkeroisia kivikoralleja, joita tavataan Indopasifisella merialueella. Niitä kasvatetaan myös riutta-akvaarioissa, joissa yleinen kauppanimi on Elegance.

Ulkonäkö ja koko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suuaukko esillä.

Jokaisella yksilöllä on useita selvästi erottuvia suuaukkoja, sinivihreä pohjalevy ja sen ympärillä huojuvat vihreät, siniset tai punertavat lonkerot, joiden avulla ne nappaavat ruokaa ja vievät sen kohti suuaukkoa.[4] Pohjalevyn voimakas vihreä väri suojaa korallia ultraviolettisäteilyltä. Lonkeroiden kärjet voivat olla vaaleanpunaiset, valkoiset tai violetit.[5]

Pyyntilonkeroita peittävät tuhannet knidosyytti- eli nematoblastipolttiaissolut. Niiden sisältämät poltinrakot eli nematokystit liipaisevat kosketusärsytyksen seurauksena ulos poltinsiiman päässä olevan pienen harppuunankaltaisen väkäsen, joka iskee solun sisäisen nestepaineen voimalla liian lähelle tulleeseen mahdolliseen saaliiseen tai viholliseen.[6][7] Toisin kuin monilla muilla pitkälonkeroisilla kivikoralleilla, esimerkiksi Favia-suvulla, Catalaphyllia-korallien pyyntilonkerot ovat levällään päiväsaikaan.[8] Catalaphyllia kykenee myös vetämään lonkeronsa kokonaan vaippansa sisään, mutta tekee sitä harvoin. Levällään olevat lonkerot vahingoittuvat helposti. Niinpä jos korallia haluaa siirtää valoisana aikana, kannattaa ennen siirtoa löyhytellä vettä lähellä korallia niin että se vetää lonkeroitaan kasaan.[6]

Keskuslevy voi kasvaa halkaisijaltaan 60 cm leveäksi.[9]

Levinneisyys ja elinympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Catalaphyllia-lajeja tavataan indopasifisella merialueella Seychelleiltä Vanuatulle ja Pohjois-Australiasta Etelä-Japaniin.[4] Catalaphyllia-korallit elävät muta- tai hiekkapohjalla usein meriruohojen seassa. Niissä on yhteyttäviä symbioottisia leviä, minkä takia ne tarvitsevat paljon tai kohtalaisesti valoa.[10] Niitä on tavattu kuitenkin jopa yli 40 metrin syvyydestä. Nuoret yksilöt elävät usein kiinni riutan kivirakenteessa, mutta vanhemmat voivat olla vapaasti hiekka- tai mutapohjalla. Riuttaan kiinnittyneinä kasvavat yksilöt kehittyvät poimullisemmiksi kuin vapaalla pohjalla elävät.[6]

Käyttäytyminen, lisääntyminen ja hoito akvaariossa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lonkerot pitkinä (koralli syö)
Lonkerot lyhyinä (sama yksilö kuin yllä)

Catalaphyllia jardinei -lajin eri värimuotoja pidetään meriakvaarioissa, missä niiden kauppanimi on Elegance Coral. Korallia pidetään nykyisin vaikeasti hoidettavana, ja monet yksilöt kuolevat muutamien kuukausien kuluessa siitä, kun ne on siirretty akvaarioon.[9] Käsitys tämän lajin korallien helppohoitoisuudesta on muuttunut rajusti,[11] ja vanhimmat lähteet pitävät sitä yhtenä helppohoitoisimmista korallilajeista.[6] Yhdysvaltoihin viedyissä yksilöissä on tavattu sairautta, joka saattaa olla bakteerien aiheuttama.[12] Tauti on osoitettu tarttuvaksi, ja tutkimuksissa sitä löydettiin luonnonvaraisina elävistä yksilöistä vain hyvin vähän.[6]

Catalaphyllia-korallit saavat ravintoa symbioottisten, yhteyttävien zooxanthellae-levien avulla, mutta ne myös syövät ruokaa pari kertaa viikossa lonkeroidensa ollessa esillä. Sopivia akvaarioruokia ovat planktonvalmisteiden lisäksi katkaravun, kalan ja mustekalan liha, massiäyriäiset ja kidusjalkaiset.[8]

Catalaphyllia-koralleille sopii hidas veden virtaus, ja vesioloina alhainen veden nitraattipitoisuus, kovuus 8-12 DKH ja kalsiumpitoisuus 380-400 ppm.[12] Toisinaan, mahdollisesti huonojen vesi- tai virtausolojen takia, Catalaphyllia irrottaa pehmytkudoksensa tukirangastaan ja lähtee kellumaan vedessä uusille alueille. Se voi päätyä kauaksi ja elää pitkään, mutta ei ole havaintoja, että irrottautunut korallieläin enää koskaan kasvattaisi itselleen uutta tukirankaa.[6]

Catalaphyllia-koralleja voidaan lisätä jakamalla, mutta kotiakvaariossa jakamispinnat tulehtuvat usein.[8] Pehmytkudos on tunkeutunut syvälle tukirankaan, ja jakaminen onnistuu vain sopivalla sahalla - muut välineet murskaavat kudoksia leikkauspinnan lähellä liiaksi. Koralli voi jakaantua myös spontaanisti silmikoimalla, jolloin sen keskuslevyn reunoista kuroutuu pikkukoralleja irti. Suvullisesta lisääntymisestä ei ole systemaattisia havaintoja luonnonoloistakaan. Tiedetään että yhdyskunnat voivat joko lisääntyä hermafrodiittisesti ja laskea sukusolupaketteja ajelehtimaan planktonin mukana, tai hedelmöittyä siten että alkio kehittyy naarasyksilön kudoksen yhteydessä, mutta ei tiedetä, millaisissa olosuhteissa ja miksi ja koska yhdyskunnat käyttävät mitäkin lisääntymistapaa.[6]

Catalaphyllia-korallien kauppaa säädellään CITES-sopimuksella, ja Indonesian myyntikiintiöitä on pienennetty rajusti 1990-luvun lopun jälkeen.[13] IUCN on luokitellut sen vaarantuneeksi.[1] Näiden korallien kerääminen on kielletty Australian eräillä alueilla.[14]

Suhde muihin eliölajeihin

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuokkokalat saattavat pitää Catalaphyllia-korallia kotipaikkanaan, jos varsinaista merivuokkoa ei ole saatavana.[13]

Catalaphyllia-koralleissa saattaa elää loisina laakamatoja. Toisten ohjeiden mukaan niille ei kannata tehdä mitään.[15] Toiset ohjeet suosittelevat joko luontaista torjuntaa laakamatoja syövien kalojen avulla tai korallin kastamista makeaan veteen, sillä laakamadot ovat herkempiä suolaisuuden vaihtelulle kuin korallit.[16]

Muita haitallisia loisia ovat ravut ja kotilot. Useimmat pehmytkorallit, Euphyllia-kivikorallit ja jopa Caulerpa-levät voittavat kemiallisen taistelun ja tuhoavat vähitellen Catalaphyllia-korallin.[17]

  1. a b Turak, E., Sheppard, C. & Wood, E.: Catalaphyllia IUCN Red List of Threatened Species. Version 3.1. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 13.11.2020. (englanniksi)
  2. a b WoRMS taxon details: Catalaphyllia Wells 1971 World Register of Marine Species. Viitattu 2.4.2011.
  3. Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Catalaphyllia (TSN 53641) itis.gov. Viitattu 13.11.2020. (englanniksi)
  4. a b Elegance coral (Catalaphyllia jardinei). Arkive Images on Life on Earth. Arkistoitu 30.1.2010.
  5. Foster & Smith: Elegance coral Live Aquaria.
  6. a b c d e f g Bourneman E: Elegance corals: Sustainability and disease impacting the Catalaphyllia jardinei in Aquarium trade 2008. Reefkeeping. Viitattu 4.10.2009. (englanniksi)
  7. Tirri, R., Lehtonen, J., Lemmetyinen, R., Pihakaski, S. & Portin, P: Biologian sanakirja. Helsinki: Otava, 2001. ISBN 951-1-17618-8
  8. a b c Elegance Coral Fresh marine
  9. a b Catalaphyllia; What’s Wrong With Your Elegance Coral, Family Caryophylliidae Wet Web Media
  10. Nilsen, AJ & Fosså, SA: Reef secrets, s. 125. TFH Publications, 2002. ISBN 1-890087-67-X (englanniksi)
  11. Catalaphyllia Elegance Coral. Tidal Gardens. Arkistoitu 21.11.2012. Viitattu 13.11.2020. (englanniksi)
  12. a b Elegance Coral. Catalaphyllia jardinie Ocenarium – Marine aquarium supplies.. Arkistoitu 16.2.2011. Viitattu 10.4.2011. (englanniksi)
  13. a b Asexual Reproduction of Catalaphyllia jardinei (Elegance coral) Reefkeeping 2005
  14. Assessment of the Western Australian Marine Aquarium Fish Managed Fishery. Commonwealth of Australia. Lokakuu 2008. Arkistoitu 15.10.2013. Viitattu 13.11.2020. (englanniksi)  ISBN 978-0-642-55497-0
  15. Caryophyllids Wet Web Media
  16. Pests Invading the Reef Aquarium Hobby: Part 2 – Flatworms, Snails & Limpets. LiveAquaria. Arkistoitu 26.10.2011. Viitattu 4.3.2012. (englanniksi)
  17. Shimek, R.L.: Marine Inverterbrates, s. 168. Neptune City, NJ, USA: TFH Publications, 2004. ISBN 1-890087-66-1 (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]