Caudillo tai caudilho (suom. johtaja) on latinalaisamerikkalainen poliittinen johtajatyyppi, joka syntyi Latinalaisen Amerikan itsenäisyyssotien myötä 1800-luvulla. Caudillot eivät perinteisesti olleet sitoutuneet mihinkään tiettyyn poliittiseen ideologiaan tai liikkeeseen, ja vaikka he usein uransa alussa vastustivat maan vallitsevaa oligarkiaa, he lähes poikkeuksetta nousivat itse oligarkeiksi ja harvoin horjuttivat vallitsevaa sosioekonomista järjestystä.[1]
Ensimmäiset caudillot olivat omia yksityisiä armeijoitaan johtaneita kenraaleita ja suurmaanomistajia (hacendado), jotka käyttivät sotilaallista voimaansa noustakseen valta-asemiin vasta itsenäistyneissä valtioissa.[1]
Lähes kaikissa Latinalaisen Amerikan valtiossa on jossain vaiheessa ollut caudilloja. Heistä tunnetuimpia ovat argentiinalaiset Juan Manuel de Rosas ja Juan Facundo Quiroga, ecuadorilainen Gabriel García Moreno ja meksikolaiset Antonio López de Santa Anna ja Porfirio Díaz sekä dominikaanilainen Rafael Leónidas Trujillo.[1]
Espanjassa Francisco Franco käytti itsestään termiä el Caudillo ilman sen latinalaisamerikkalaisia negatiivisia konnotaatioita.[1]selvennä