Charles Pritchard (1808–1893) oli englantilainen tähtitieteilijä. Hän oli tähtitieteen professori Oxfordin yliopistossa vuodesta 1870. Pritchard käytti yhtenä ensimmäisistä valokuvausta tähtitieteellisiin tarkoituksiin. Hän tutki sen avulla Kuun fyysistä libraatiota ja tähtien parallakseja. Hän toimitti tähtijoukkojen mittauksia, määritti kiilafotometrin avulla tähtien valovoimakkuuksia. Hänen julkaisunsa Uranometria nova oxoniensis, a photometric determination of the magnitudes of all stars visible to the naked eye from the pole to 10° SD" ilmestyi 1885.[1]