Charles Vaurie (7. heinäkuuta 1906 Beaulieu, Ranska – 13. toukokuuta 1975 Reading, Pennsylvania) oli ranskalais-amerikkalainen lintutieteilijä, hammaslääkäri ja paleontologi. Hän asui New Yorkissa.
Vaurie muutti Yhdysvaltoihin jo koulupoikana ja opiskeli hammaslääketiedettä Pennsylvanian yliopistossa, valmistuen sieltä hammaslääkäriksi 1928. Hän työskenteli Rochesterissa ja New Yorkissa hammaslääkärinä. Hän harrasti lintujen maalaamista. James Paul Chapin Amerikan luonnonhistoriallisesta museosta tutustui hänen maalauksiinsa ja sai hänet liittymään lintutieteen pariin. Hän avusti vuodesta 1942 museon lintutieteellisellä osastolla ja vuodesta 1946 alkaen hän vietti enimmän työaikansa siellä, hoitaen myös lääkärinpraktiikkaansa.[1]
Vaurien puoliso oli hyönteistieteilijä Patricia Wilson, he avioituivat vuonna 1934.[1]
1948 Vaurie julkaisi yhdessä Ernst Mayrin kanssa teoksen A Revision of the bird family Dicruridae, jossa selvitettiin drongojen evoluutiota. Hän työskenteli pitkään Mayrin alaisena ja kumppanina. Hänen tärkein työnsä oli Systematic notes on Palearctic birds. 1956 hän lopetti hammaslääkäriammattinsa ja sai museosta apulaisintendentin viran. 1967 hän yleni intendentin asemaan ja toimi siinä eläkkeelle jäämiseensä asti 1972. Hän julkaisi yli 150 tieteellistä kirjoitusta.[1]
Vaurie kuvaili ja nimesi useita lintulajeja ja alalajeja, muun muassa kaksi alppivariksen (Pyrrhocorax pyrrhocorax) ja kalliopääskyn (Ptyonoprogne rupestris) alalajia.