Chenla |
|
---|---|
500-luku–700-luku |
|
Valtiomuoto | kuningaskunta |
Pääkaupunki | Ishanapura |
Uskonnot |
hindulaisuus buddhalaisuus |
Historia | |
– Funanin vasalli | 500-luku |
– kukoistus | 600-luku |
– hajoaminen | 700-luku |
Kielet | khmerin kieli |
Edeltäjä(t) | Funan |
Seuraaja(t) | Khmerien valtakunta |
Chenla (kiinaksi) tai Kambuja tai Kambudža (khmeriksi) oli khmerien ensimmäinen kuningaskunta nykyisen Kambodžan ja Thaimaan kaakkoisosien alueilla. Chenla syntyi 400-luvulla, itsenäistyi 500-luvulla ja alkoi hajota pienempiin kuningaskuntiin 700-luvulta alkaen.[1] [2]
Chenla mainitaan ensimmäisen kerran kiinalaisissa kronikoissa, joiden mukaan Chenlan kuninkaat olivat 400-luvulla Funanin kuningaskunnan vasalleja. Chenla itsenäistyi Funanista 500-luvun puolivälin tienoilla. 600-luvun puoliväliin mennessä oli Chenla valloittanut koko Funanin kuningaskunnan. Funanin valloituksen myötä Chenlaan tuli myös intialaistunut kulttuuri, uskonnot ja keinokastelutaito.[1][2]
600-luvulla Chenlalla oli hyvät suhteet Champan kuningaskuntaan. Kuningas Ishanavarman (hallitsi 616–635) tytär avioitui cham-prinssin kanssa ja heidän poikansa hallitsi Champaa 653–683. Champalla oli suuri vaikutus Chenlan arkkitehtuuriin.[1]
Chenlan yhtenäisen kuningaskunnan viimeiseksi kuninkaaksi jäi Jayavarman I (hallitsi 657-681). Hänen kuoltuaan Chenla jakautui kahteen osaan, joille kiinalaiset kronikoitsijat antoivat nimet Maa-Chenla ja Vesi-Chenla. Maa-Chenla sijaitsi Laosin nykyisen Champasak-provinssin alueella ja Vesi-Chenla puolestaan käsitti suurin piirtein entisen Funanin alueen (nyk. Kambodža). 715 Chenla alkoi jakaantua useiksi pieniksi kuningaskunniksi, joista merkittävin oli Shambpupura.[1][2]
Vesi-Chenla joutui Jaavan, Sumatran ja Malakan niemimaan merirosvojen hyökkäysten kohteeksi 700-luvun lopulla. Noin 790 Sailendra valloitti Vesi-Chenlan ja hallitsi sitä 12 vuotta, kunnes Jayavarman II vapautti Vesi-Chenlan Sailendran vallasta 802 ja perusti Chenlan kuningaskunnan raunioille Khmerien valtakunnan.[3][4]