Chuuk | |
---|---|
Muu nimi | truk |
Tiedot | |
Alue | Mikronesian liittovaltio |
Virallinen kieli | Chuuk |
Puhujia | 48 200 (2000)[1] |
Sija | ei sadan suurimman joukossa |
Kirjaimisto | latinalainen |
Kielitieteellinen luokitus | |
Kielikunta | austronesialaiset kielet |
Kieliryhmä |
malaijilais-polynesialaiset kielet oseanialaiset kielet mikronesialaiset kielet chuukilaiset kielet |
Kielikoodit | |
ISO 639-2 | chk |
ISO 639-3 | chk |
Chuuk (aiemmin truk) on austronesialainen kieli, jota puhutaan Chuukissa, Mikronesian liittovaltiossa. Kieleltä puhuu noin 48 200 äidinkielenään ja noin 52 790 toisena kielenään.[1] Kielellä katsotaan olevan kaksi päämurretta: itälaguuni ja fayichuck. Chuukia pidetään elinvoimaisena kielenä.[2]
Eräs chuukin erikoisuuksista on sen tapa sallia sananalkuinen geminaatta eli kaksoiskonsonantti, joka on lähes tyystin kadonnut muista Mikronesian alueen kielistä.[3]
Bilabiaalit | Labiaalit | Alveolaarit | Retrofleksit | Palataalit | Velaarit | ||
---|---|---|---|---|---|---|---|
Klusiilit | soinnilliset | b bʷ | d | g | |||
soinnittomat | p pʷ | t | k | ||||
Affrikaatat | tʂ | ||||||
Frikatiivit | tavalliset | f | s | ||||
kireät | fː | sː | |||||
Nasaalit | tavalliset | m mʷ | n | ŋ | |||
kireät | mː mːʷ | ŋː | |||||
Tremulantit | r | ||||||
Approksimantit | w | j |
Lähde:[4]
etu | keski | taka | |
---|---|---|---|
suppea | i | ɨ | u |
väli | e | ə | o |
väljä | a | ɐ | ɒ |
Lähde:[4]
Lähetyssaarnaajat kehittivät 1800-luvulla chuukille kirjoitusjärjestelmän, jota uudistettiin hieman 1970-luvulla.[5] Kieltä kirjoitetaan latinalaisin aakkosin.[6] Raamattu käännettiin kokonaisuudessaan chuukiksi vuonna 1989.[7]
A | Á | E | É | I | O | Ó | U | Ú | F | S | K | M | Mw | N | Ng | P | Pw | R | Ch | T | W | Y |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
ɐ | a | e | ə | i | o | ɑ | u | ɨ | f | s | k | m | mʷ | n | ŋ | p ~ b | pʷ ~ bʷ | r | tʂ | t | w | y |