Châteauneuf-les-Bains | |
---|---|
Châteauneuf-les-Bainsin keskusta ja kylpylä |
|
vaakuna |
|
Châteauneuf-les-Bains |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Ranska |
Alue | Auvergne-Rhône-Alpes |
Departementti | Puy-de-Dôme |
Arrondissementti | Riom |
Hallinto | |
– määri | Jean-Yves Nouzille |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 16,92 km² |
Väkiluku (2018) | 318 [1] |
– Väestötiheys | 19 as./km² |
Postinumero | 63390 |
Châteauneuf-les-Bains on kunta Puy-de-Dômen departementissa Ranskan Auvergnessa.
Châteauneuf-les-Bains sijaitsee Sioule-joen molemmin puolin. Sioulessa on Châteauneifin kohdalla huomattava mutka, meanderi, jossa se kiertää kukkulan, jolla aikoinaan oli Pyhän Cirguesin kirkko. Kunnan nykyinen keskus on joen vasemmalla rannalla La Chaux'n alueella. Sioulen ylittää kaksi ajoneuvoliikenteen siltaa, kumpikin melko kaukana kunnan keskuksesta: sieltä ylävirtaan Saint-Gervais-d'Auvergnesta Riomiin johtavan tien nro 227 silta sekä kunnan keskuksesta alavirtaan Pont du Brayant tiellä, joka johtaa Sioulen varta pitkin Menat'n sillalle ja Ébreuiliin. Lisäksi lähempänä kunnan keskusta on kaksi jalankulkusiltaa.
Châteauneuf-les-Bainsin naapurikuntia ovat:
Koska Châteauneuf-les-Bains on jokseenkin harvaan asuttu, Ranskan tilastokeskus, (Institut national de la statistique et des études économiques, Insee) on käyttämiensä määritelmien[2] mukaisesti luokitellut sen maaseutumaiseksi tai hyvin harvaan asutuksi kunnaksi. Se ei myöskään kuulu minkään kaupungin välittömään vaikutuspiiriin tai työssäkäyntialueeseen.[3][4]
Maa-alueiden biofysikaalista käyttöä koskevan eurooppalaisen tietokannan mukaan Châteauneuf-les-Bainsille on ominaista metsien ja puolittain luonnontilaisten alueiden suuri osuus kunnan maapinta-alasta. Vuonna 2018 kunnan alueesta oli metsää tai puolittain luonnontilaista 49,6 %, viljelysmaata 24,6 %, niittyä 24,3 % ja rakennettua aluetta 1,5 %.[5] Metsien ja luonnontilaisten alueiden osuus ei paljon poikennut siitä, mikä se oli ollut vuonna 1990 (51,4 %).
Châteauneufin vedet tunnettiin jo gallialais-roomalaisena aikana. Paikkakunnalta onkin löydetty melko vaatimattomia jäänteitä kylpylän toiminnasta, mutta merkittävistä rakennuksista ei ole mitään jälkellä, toisin kuin Néris-les-Bainsissä. Sioulen ylitti roomalaisaikainen tie kahlaamoineen lähellä Got-nimistä paikkaa.
Keskiajalla tie kulki etelämpää ja ylitti joen ylempänä Bordassa, kivisiltaa pitkin, joka tukipilareista yksi on yhä jäljellä, ja sen varaan on rakennettu jalankulkusilta. Puolustustarkoituksiin paikkakunnalle rakennettiin 1200-luvun alussa linna, joka korvasi paikalla aikaisemmin olleen vuorilinnakkeen, joka todennäköisesti oli rakennettu Saint-Cyrin niemen tyveen. Linna sai latinankielisen nimen Castrum Novum, "Uusi linna", ranskaksi Château neuf, josta paikkakunta sai nimensä.
Joen vasemmalla rannalla oli Pyhän Johanneksen luostari, joka toimi Menat'n munkkiluostarin alaisuudesta. Luostarin ympärille muodostui Mon(t)gien kylä, jonka nimi johtuu munkkia tarkoittavasta sanasta. Luostarin rakennus sijaitsi nykyisen hautausmaan paikalla, mutta siitä ei ole mitään jäljellä.
Ennen Ranskan vallankumousta nykyisen Châteauneufin alueella oli kaksi seurakuntaa, jotka on merkitty Cassinin karttaan: vasemmalla rannalla vanha Saint-Cirguesin (eli Saint-Cyrin) seurakunta Sioulen meanderin sisään jäävällä alueella sekä oikealla rannalla Saint-Valentin linnan edustalla.
Toukokuussa 2020 Châteauneuf-les-Bainsin määriksi nimitettiin Jean-Yves Nouzille. Häntä edelsi virassa maaliskuussa 2001 aloittanut Daniel Sauvestre.[6]
Väestönlaskentojen ansiosta Châteauneufin väestönkehitys tunnetaan hyvin vuodesta 1793 saakka. Vuodesta 2006 lähtien Ranskan tilastovirasto INSEE on vuosittain julkaissut kuntien asukasluvut.
Seuraava taulukko osoittaa Chàteauneuf-les-Bainsin asukasluvun eri vuosina.
1793: 862 | 1800: 568 | 1806: 786 | 1821: 866 | 1831: 939 | 1836: 968 | 1841: 935 | 1846: 946 | 1851: 1 000 | ||
1856: 1 003 | 1861: 1 003 | 1866: 962 | 1872: 909 | 1876: 882 | 1881: 874 | 1886: 984 | 1891: 867 | 1896: 858 | ||
1901: 893 | 1906: 875 | 1911: 828 | 1921: 680 | 1926: 664 | 1931: 622 | 1936: 595 | 1946: 617 | 1954: 533 | ||
1962: 508 | 1962: 492 | 1975: 453 | 1982: 374 | 1990: 330 | 1999: 303 | 2006: 299[8] | 2007: 298[9] | 2012: 289[10] | 2017: 316[11] | 2018: 318[12] |
Toisen maailmansodan aikana Châteauneuf-les-Bainsissa ja varsinkin linnassa asui väliaikaisesti noin 300–400 Espanjasta sisällissodan jälkeen paennutta valkoista sekä myös suunnilleen saman verran juutalaisia, jotka olivat paenneet Saksan miehittämästä Pohjois-Ranskasta niin sanotulle vapaalle vyöhykkeelle. Molempiin ryhmiin kuuluviin pakolaisiin suhtauduttiin ystävällisesti ja heitä kohdeltiin vieraanvaraisiksi, mistä he sittemmin muistelivat paikkakuntalaisia kiitollisin mielin.
.
Châteauneufissä on harjoitettu kylpylätoimintaa gallialais-roomalaisesta ajasta saakka. Toiminta kehittyi 1800-luvulla ja hoitaa reumatismeja. Noin kaksikymmentä lähdettä on otettu käyttöön joko kylpylän toimintaa varten vuosittain toukokuusta lokakuuhuun taikka kivennäisvesien tuotantoon, joita tuotetaan kuusi miljoonaa pullollista vuodessa.
Nykyisin ovat nähtävissä vielä seuraavat lähteet:
Lähteiden vesi sisältää myös hiilidioksidia, jota veden mukana nousee maasta noin 34 litraa minuutissa ja joka saa veden kuplimaan. Se voidaan kerätä talteen lasisen kupolin avulla.
Châteauneufin nähtävyyksiin kuuluu Sioulen varrella sijaitseva Grands Bainsin puisto lähteineen.
Châteauneufissä voi kalastaa taimenta. Sioulella voi liikkua kanootilla tai kajakilla Braynandin sillalta alavirtaan.