Chōbunsai Eishi

Chōbunsai Eishi
Kurtisaani Ariwawa Tsuruyan talosta istuu tupakka-arkun vieressä, 1790-luvun puoliväli, 23.5 x 17.7 cm, Cleveland Museum of Art, Cleveland.[1]
Kurtisaani Ariwawa Tsuruyan talosta istuu tupakka-arkun vieressä, 1790-luvun puoliväli, 23.5 x 17.7 cm, Cleveland Museum of Art, Cleveland.[1]
Henkilötiedot
Syntynyt1756
Kuollut1829
Kansalaisuus Japani
Taiteilija
Ala kuvataide
Taidesuuntaus ukiyo-e

Chōbunsai Eishi (jap. 鳥文斎 栄之, 1756–1829) oli japanilainen ukiyo-e-tyylisuunnan kuvittaja ja puupiirrospainokuvien suunnittelija sekä taidemaalari Edo-kaudella. Hänet tunnetaan erityisesti bijingan (kirjaimellisesti 'kauniiden naisten kuvat') tekijänä. Eishi lopetti myöhemmin urallaan painokuvien suunnittelun ja keskittyi kokonaan maalaamiseen. Hän oli erittäin tuottelias ja arvostettu maalari.[2]

Elämä ja ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Esimerkki Eishin maalauksesta. Myös Eishin maalauksien aiheet olivat bijinga-genrestä. Ne olivat kuitenkin kooltaan ukiyo-e-kuvia suurempia. Kurtisaani lukee kirjettä, 1815–1830?, 87,5 × 31,1 cm, maalaus, muste silkille. Art Institute of Chicago, Chicago.

Eishi syntyi varakkaaseen ja korkea-arvoiseen samurai-perheeseen. Hänen isoisänsä Hosoda Tokitoshi oli ollut Tokugawa-shōgunaatin talousministeri.[3] Noin viidentoista vuoden ikäisenä Eishistä tuli perheen pää, kun hänen isänsä kuoli. Vuonna 1781 hän sai viran shōgunin palatsissa.[2] Hänestä tuli harvinaisuus ukiyo-e-suunnittelijoiden joukossa, sillä hän oli jo opiskellessaan shōgunaatin virallinen taiteilija Tokugawa Ieharun ja Tokugawa Ienarin vallan aikana.[3] Eishi opiskeli maalausta Kanō-koulukunnan Michinobun (1730–1790) johdolla. Vuonna 1784 Eishi luopui ilmeisesti terveyssyistä virastaan ja ryhtyi opiskelemaan painokuvien suunnittelua Torii Bunryūsain opastuksella.[2]

Eishin varhaisissa töissä näkyy Torii Kiyonagan vaikutus. Myöhemmin hän sai vaikutteita Kitagawa Utamarolta.[3] Eishi kehitti kuitenkin oman tyylinsä ja perusti koulun. Hänestä tuli Kitagawa Utamaron pääkilpailija aikansa tärkeimpänä bijingan suunnittelijana. Pääosa Eishin bijinga-tuotannosta on kokokuvia.[4] Hän kuvasi Edon Yoshiwaran ilotalokaupunginosan prostituoituja ja viihdyttäjiä, mutta myös yläluokan nuoria naisia ja historiallisia aiheita.[3]

Useimpien muiden ukiyo-e-mestareiden tavoin Eishi suunnitteli myös eroottisia shunga-kuvia ja kuvitti kirjoja. Hän oli myös vaikutusvaltainen opettaja, jonka oppilaita olivat Eishō, Eisui, Eiri, Eiga ja Eiju.[3] Hän suunnitteli painokuvia 1785–1801 kunnes ryhtyi pelkästään maalariksi, kun yksi hänen maalauksistaan oli liitetty keisarilliseen kokoelmaan. Eishi saavutti menestystä taidemaalarina, ja hänen tuotantonsa on erittäin suuri. Eishi kuoli 73-vuotiaana vuonna 1829.[2]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Harris, Frederick: Ukiyo-e: the art of the Japanese print. Tokyo: Tuttle Pub, 2010. ISBN 978-1-4629-0614-7
  • Marks, Andreas: Japanese woodblock prints: artists, publishers, and masterworks, 1680-1900. Tokyo: Tuttle, 2010. ISBN 978-1-4629-0599-7
  • Munsterberg, Hugo: The Japanese print: a historical guide. New York: Weatherhill, 1982. ISBN 0-8348-0167-1

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ The Courtesan Ariwara of the Tsuruya Seated by a Smoking Chest (From the series A Collection of Modern Beauties) Cleveland Museum of Art. Viitattu 9.8.2021. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d Marks 2010 s. 182–183
  3. ↑ a b c d e Munsterberg 1982 s. 93–94
  4. ↑ Harris 2010 s. 122

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]