Constantinus Africanus (n. 1020 Karthago – 1087 Monte Cassino) oli lääkäri, joka tunnetaan antiikin kreikkalaisten lääketieteellisten kirjoitusten latinannoksista arabian kielestä.
Constantinus oli kotoisin Karthagosta, joka oli tuohon aikaan arabien hallinnassa. Itse hän oli kristitty. Hän toimi Salernon yliopistossa, Euroopan ensimmäisessä lääketieteellisessä koulussa. Myöhemmin hän siirtyi Monte Cassinon luostariin. Constantinus osasi monia kieliä, kuten kreikkaa, latinaa, arabiaa ja useita itämaisia kieliä. Hän oli hankkinut kielitaitonsa matkoillaan Syyriassa, Intiassa, Etiopiassa, Egyptissä ja Persiassa.
Kielitaito mahdollisti sen, että Constantinus saattoi kääntää antiikin kreikankielisiä lääketieteellisiä kirjoituksia arabian kielisten käsikirjoitusten välityksellä latinan kielelle. Näin hän oli esittelemässä antiikin lääketiedettä, kuten Hippokratesta ja Galenosta, takaisin eurooppalaiselle yleisölle. Constantinus käänsi myös arabialaisia kirjoituksia.
Constantinus käänsi arabiasta latinaan yhteensä 37 teosta. Constantinuksen merkittävimpiä käännöksiä oli Kitab ("Lääkintätaidon täydellinen kirja") vuonna 1087. Se sisälsi 128 käsikirjoituksen kootut tiedot. Siitä tuli pian lääketieteen opiskelijoiden käyttämä perusteos.
Constantinuksen töihin kuuluu persialaisen lääkärin Haly Abbasin arabiankielisen ”Kuninkaallisen kirjan” latinankielinen käännös Theorica Pantegni [1]. Constantinuksen käännös oli Euroopan ensimmäinen lääketieteen oppi- ja käsikirja[1]. Se sisälsi kaiken sen, mikä tuolloin tiedettiin ihmisen elimistön rakenteesta, toiminnasta, sairauksista ja niiden parantamisesta[1]. Kirja oli käytössä Euroopan ensimmäisissä lääkärikouluissa ja yliopistoissa aina 1300-luvulle saakka[1]. Eräs Theorica Pantegnin kopio noin vuosilta 1150–1175 on Suomen vanhin kirja[1]. Se päätyi Suomeen keisari Nikolai I:n henkilääkärin kirjakokoelman mukana vuonna 1832[1].