Contextual Design (CD) on Hugh Beyerin ja Karen Holtzblattin kehittämä käyttäjäkeskeisen suunnittelun menetelmä, jossa tietoa kerätään käyttäjiltä heidän omassa ympäristössään. Näitä kerättyjä tietoja sovelletaan suunniteltavaan tuotteeseen. CD-menetelmä koostuu seitsemästä eri vaiheesta, jotka suoritetaan tarkasti omassa järjestyksessään.
Menetelmän ensimmäinen ja tärkein vaihe on Contextual Inquiry. Se on kontekstissa tapahtuvaa käyttäjätutkimusta, jonka avulla tiedot kerätään siinä käyttäjän ympäristössä, jossa tuotetta käytetään. Työn mallinnusvaiheessa (Work Modeling) kerätty data tulkitaan, ja mallinnetaan sen pohjalta työn kulku ja rakenne. Tulosten yhdistämisvaiheessa rakennetaan työstä yhtenäinen malli eri käyttäjiltä kerättyjä tuloksia hyödyntäen. Neljäs vaihe (Work Redesign) on työn uudelleensuunnittelua, jossa nykyiseen järjestelmään etsitään parempia työskentelytapoja sekä ratkaisuja niiden hyödyntämiseksi. Käyttöympäristön suunnittelussa (UED) pyritään muokkaamaan käyttöliittymän toiminnallisuus tukemaan uutta työskentelytapaa. Tämän jälkeen järjestelmä iteroidaan käyttäjien kanssa käyttäen hyväksi esimerkiksi paperiprototyyppejä suunnittelun onnistuneisuuden varmistamiseksi, minkä jälkeen siirrytään viimeiseen vaiheeseen, tuotteen varsinaiseen toteutukseen.