Cèilidh ([ˈkʲʰeːlɪ]) on gaelinkielinen sana, joka tarkoittaa Skotlannissa sosiaalista kokoontumista tai illanviettoa. Näissä kokoontumisissa pidetään hauskaa soittamalla skotlantilaista kansanmusiikkia ja tanssimalla perinteisiä tansseja.
Aikaisemmin cèilidh tarkoitti sosiaalista kokoontumista, jonka sisältöä ei ollut tarkkaan määritelty. Juhlan aikana saatettiin esimerkiksi esittää lauluja, kertoa tarinoita tai lausua runoja. Viime vuosikymmenten aikana tanssista on tullut merkittävin osa cèilidh’ä ja se vie suurimman osan illasta.
Useimmiten cèilidh’n musiikista huolehtii cèilidh-yhtye, johon yleensä kuuluu viulunsoittaja, harmonikansoittaja, rumpali ja laulaja[1].
Cèilidh-juhlassa tarjotaan usein myös ruokaa. Yleisimpänä tapana on tarjota perinteinen skotlantilainen ruoka-annos haggis, neeps and tatties, eli haggisiä, naurista ja perunaa (nauris ja peruna tarjotaan erikseen muusattuna).
Vaikka cèilidh’ä varten on aikaisemmin pukeuduttu skotlantilaisiin perinnevaatteisiin kuten kilttiin, on nykyään täysin sallittua ja jopa suositeltavaa pukeutua kevyesti ja mukavasti. Tanssi on nopeatempoista ja energistä, joten kevyet vaatteet ja mukavat, luistamattomat kengät auttavat tanssijoita jaksamaan paremmin.[2]
Cèilidh’ssä tanssitaan perinteisiä skotlantilaisia kansantansseja, joihin kuuluu esimerkiksi reelejä. Tansseja tanssitaan useimmiten pareittain tai pienissä ryhmissä, ja pari sekä ryhmä saattavat vaihtua useita kertoja tanssin aikana. Cèilidh’ssä tanssiminen on ensisijaisesti sosiaalinen tapahtuma. Tarkoituksena ei ole esiintyä tai näyttää taitoja vaan pitää hauskaa[3]. Suosituimpia céilidheissä tanssittavia tansseja ovat[4]:
Cèilidh’in on mahdollista osallistua vaikkei tuntisi perinnetansseja ennestään, sillä paikalla on yleensä caller, joka opettaa ensin tanssin askeleet ja ohjeistaa tanssijoita myös tanssin aikana. Tanssin aikana on tapana, että myös tanssijat huudahtelevat tai hihkuvat.[4]