Dacrycarpus dacrydioides | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Kladi: | Paljassiemeniset Pinophyta |
Lahko: | Cupressales |
Heimo: | Podokarpuskasvit Podocarpaceae |
Suku: | Dacrycarpus |
Laji: | dacrydioides |
Kaksiosainen nimi | |
Katso myös | |
Dacrycarpus dacrydioides Wikispeciesissä |
Dacrycarpus dacrydioides on podokarpuskasvien heimon (Podocarpaceae) Dacrycarpus-sukuun kuuluva havupuulaji. Kotoperäisenä Uudessa-Seelannissa kasvava puu voi tulla 50 metriä korkeaksi.[2] Se on siten yksi Uuden-Seelannin suurikasvuisimpia puita. Sen mehevät marjamaiset kävyt ovat syötäviä.[3] Lajista on maorin kielessä käytetty nimeä kahikatea.[4]
Kahikatea on suuri ainavihanta havupuu kasvaen noin 50 metrin korkeuteen. Puu on nuorena yleensä kartiomainen, vanhemmiten latvus on pyöreämpi ja runko on usein oksaton yli kymmenen metrin matkalta puun alaosasta. Harmaa kaarna on epätasaista ja hilseilevää. Versot ovat nuokkuvia. Lehtiä on useaa eri tyyppiä, nuorilla, alle 2-metrisillä puilla on yleensä neulasmaiset, 3–7 millimetriä pitkät, vaakasuuntaisesti tasoon kääntyneet lehdet, vanhemmilla puilla pienempiä, 1–2 millimetriä pitkiä suomumaisia lehtiä. Lisäksi näistä tyypeistä on välimuotoja. Samalla yksilöllä saattaa olla useaa lehtityyppiä, jopa samassa oksassa.[2]
Laji on kaksikotinen. Hedeyksilöiden hedekävyt ovat versojen päädyissä, ja noin senttimetrin pituisia. Emiyksilöillä kävyt kehittyvät meheviksi ja muistuttavat koppisiemenisten marjoja. Punaiset, pehmeät kävyt ovat syötäviä.[2]
Laji esiintyy kotoperäisenä Uudessa-Seelannissa laajoilla alueilla merenpinnantasosta 600 metrin korkeuteen. Se viihtyy erityisesti tulvatasangoilla, jokien läheisyydessä sekä soiden reuna-alueilla.
Useat kotoperäiset lintulajit, kuten uudenseelanninkyyhky (Hemiphaga novaeseelandiae), tui (Prosthemadera novaeseelandiae) ja makomako (Anthornis melanura) syövät puun marjamaisia käpyjä ja levittävät siten sen siemeniä.