Dan Hartman

Dan Hartman
Henkilötiedot
Syntynyt8. joulukuuta 1950
Harrisburg, Pennsylvania
Kuollut22. maaliskuuta 1994 Westport, Connecticut
Ammatti muusikko, laulaja-lauluntekijä, tuottaja
Muusikko
Tyylilajit pop, rock, disko, new age
Soittimet kitara, basso, kosketinsoittimet
Levy-yhtiöt Blue Sky Records, MCA Records, Private Music
Aiheesta muualla
www.danhartman.com

Daniel Earl Hartman (8. joulukuuta 1950 Harrisburg, Yhdysvallat – 22. maaliskuuta 1994 Westport, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen laulaja-lauluntekijä, studiomuusikko ja tuottaja.[1][2]

Hartmanin tuotanto on laaja-alainen. Hartmanin säveltämiä kappaleita ovat esimerkiksi ”Free Ride” (1972), ”Instant Replay” (1978), ”Relight My Fire” (1979) ja ”I Can Dream About You” (1984). Hän työskenteli muun muassa James Brownin, Loleatta Hollowayn, Tina Turnerin ja Muddy Watersin kanssa.[3]

Dan Hartmanin isoveli David pyysi hänet mukaan The Legends -nimiseen yhtyeeseen 1960-luvulla. Dan Hartman oli yhtyeen johtaja ja pääasiallinen musiikintekijä. The Legends julkaisi vinyylisinglelevyjä, kuten ”Why / Baby Get Your Head Screwed On” (1968) ja ”High Towers / Fever Games” (1969).[4][5][6]

Hartman soitti bassoa ja koskettimia The Edgar Winter Groupissa 1972–1975 ja kirjoitti noin puolet yhtyeen materiaalista, kuten ”Free Ride” ja ”Autumn” (1972). The Edgar Winter Group with Rick Derringer -albumin (1975) ”Paradise Sides” on Hartmanin kirjoittama ja laulama, hän myös soitti kappaleessa bassoa, kitaraa ja kosketinsoittimia. Edgar Winter Groupin jälkeen hän tuotti muun muassa 38 Specialia ja Foghatia.[3][7][8][9][10]

Hartman kirjoitti Charlie Midnightin kanssa elokuvan Nimeni on Fletch (Fletch, 1985) soundtrackin ”Get Outta Town” ja James Brownin Rocky IV -elokuvassa (1985) esittämän kappaleen ”Living in America", josta Hartman oli Grammy-ehdokkaana. Hänen musiikkiaan on myös muun muassa elokuvissa Streets of Fire – liekehtivät kadut (Streets of Fire, 1984), Perfect – tähtäimenä täydellisyys (Perfect, 1985), Pirullisia ihmisiä (Ruthless People, 1986), Haamujen kosto (Scrooged, 1988), Vamppi ja veteraani (Bull Durham, 1988) ja Rikos kannattaa (Opportunity Knocks, 1990).[11][1][3][12][13][14][15]

Hartman ja Midnight kirjoittivat Billy Joelin esittämän kappaleen ”Why Should I Worry?” animaatioelokuvaan Oliver ja kumppanit (1988). ”Why Should I Worry?” oli ehdolla parhaan kappaleen Golden Globe -palkinnon saajaksi.[16]

Hartman tuotti Joe Cockerin albumin Unchain My Heart (1987) ja suurimman osan Tina Turnerin Foreign Affair -albumin (1989) kappaleista; Turnerin albumia myytiin yli kuusi miljoonaa kappaletta. Hartman kírjoitti Diana Rossin kappaleen ”It’s Never Too Late” (1981). Hän kirjoitti ja tuotti Loleatta Hollowayn kappaleen ”Love Sensation” (1980) ja oli Bonnie Tylerin duettopari kappaleessa ”Till the End of Time” (1991). Hän tuotti ja oli toinen kirjoittaja Dusty Springfieldin kappaleessa ”Time Waits for No One” (1990).[3][1][17][18]

Hartman sairasti aidsia ja kuoli vuonna 1994.[3][1][19][20]

Diskografia (valikoima)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Albumit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Who Is Dan Hartman and Why Is Everyone Saying Wonderful Things About Him? (1976, kokoelma)
  • Images (1976)
  • Instant Replay (1978)
  • Relight My Fire (1979)
  • April Music (1981, kokoelma)
  • It Hurts to Be in Love (1981)
  • I Can Dream About You (1984)
  • White Boy (1986, ei ole julkaistu[21])
  • New Green Clear Blue (1989, instrumentaalialbumi)
  • Keep the Fire Burnin’ (1994, kokoelma)
  • Superhits (2004, kokoelma)

Singlet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • ”Instant Replay” (1978)
  • ”This Is It” (1979)
  • ”Vertigo” / ”Relight My Fire” (1980)
  • ”It Hurts to Be in Love” (1981)
  • ”Heaven in Your Arms” (1981)
  • ”I Can Dream About You” (1984)
  • ”We Are the Young” (1984)
  • ”Second Nature” (1985)
  • ”The Love in Your Eyes” (1994)

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d [1] The New York Times. Viitattu 2.7.2021.
  2. ↑ [2] allmusic.com. Viitattu 27.7.2021.
  3. ↑ a b c d e [3] 5magnet.net. Viitattu 2.7.2021.
  4. ↑ [4] (Arkistoitu – Internet Archive) thisdayinrock.com. Viitattu 21.7.2021.
  5. ↑ [5] danhartman.com. Viitattu 21.7.2021.
  6. ↑ [6] allmusic.com. Viitattu 21.7.2021.
  7. ↑ [7] recordcollectormag.com. Viitattu 8.8.2021.
  8. ↑ [8] loudersound.com. Viitattu 8.8.2021.
  9. ↑ [9] superseventies.com. Viitattu 8.8.2021.
  10. ↑ [10] danhartman.com. Viitattu 8.8.2021.
  11. ↑ [11] discogs.com. Viitattu 2.7.2021.
  12. ↑ [12] discogs.com. Viitattu 4.7.2021.
  13. ↑ [13] imdb.com. Viitattu 4.7.2021.
  14. ↑ [14] imdb.com. Viitattu 19.7.2021.
  15. ↑ [15] imdb.com. Viitattu 22.7.2021.
  16. ↑ [16] goldenglobes.com. Viitattu 8.8.2021.
  17. ↑ [17] discogs.com. Viitattu 26.7.2021.
  18. ↑ [18] dianarossproject.wordpress.com. Viitattu 18.8.2021.
  19. ↑ [19] (Arkistoitu – Internet Archive) riverfronttimes.com. Viitattu 2.7.2021.
  20. ↑ [20] pitchfork.com. Viitattu 2.7.2021.
  21. ↑ [21] sebastianaor.blogspot.com. Viitattu 4.7.2021.