Daniel Baruch Aaron (4. elokuuta 1912 Chicago, Illinois – 30. huhtikuuta 2016 Cambridge, Massachusetts) oli yhdysvaltalainen kirjallisuustieteilijä.[1] Häntä on pidetty yhtenä Yhdysvaltain tutkimuksen perustajahahmoista.[2][1]
Aaron syntyi venäjänjuutalaisten maahanmuuttajien pojaksi.[1] Hän aloitti opiskelun Michiganin yliopistossa vuonna 1929. Tuohon aikaan englanninkielisen kirjallisuuden tutkimuksessa keskityttiin pitkälti brittiläiseen kirjallisuuteen, mutta Aaron suuntasi huomionsa yhdysvaltalaiseen kirjallisuuteen.[3] Hän sai humanististen tieteiden kandidaatin arvon Michiganin yliopistosta vuonna 1933[2] ja tohtorin arvon Harvardin yliopistosta 1943. Aaron opetti vuosina 1939–1971 Smith Collegessa, jossa hänen opiskelijoihinsa kuului Betty Friedan.[1] Vuosina 1971–1983 hän kuului Harvardin yliopiston henkilökuntaan.[4] Hän oli siellä Victor S. Thomas -professorina.[1]
Aaron osallistui toisen maailmansodan jälkeen Salzburg Global Seminarin varhaiseen toimintaan. Vuonna 1961 hän julkaisi teoksen Writers on the Left, jossa hän käsitteli yhdysvaltalaisten kirjailijoiden osallistumista kommunistiseen poliittiseen toimintaan 1900-luvun alkupuolella[1].[3] Vuodelta 1973 on The Unwritten War, jossa tarkastellaan Yhdysvaltain sisällissodan kirjallisuutta. Aaron oli mukana perustamassa Library of Americaa vuonna 1979 ja toimi sen ensimmäisenä puheenjohtajana vuoteen 1985 saakka.[1] Hän oli American Studies Associationin puheenjohtaja vuosina 1971–1973.[5] Hän kuului vuodesta 1973 American Academy of Arts and Sciencesiin ja oli myös Yhdysvaltain taide- ja kirjallisuusakatemian jäsen.[6] Aaron sai vuonna 2010 Barack Obamalta National Humanities Medalin.[3]
Vuonna 2007 ilmestyi Aaronin omaelämäkerta The Americanist.[2] Aaron kuoli keuhkokuumeen komplikaatioihin 103-vuotiaana.[3][1] Hän oli naimisissa Janet o.s. Summersin (k. 2003) kanssa ja sai kolme poikaa.[4]