Dasabuviiri

Dasabuviiri
Dasabuviiri
Systemaattinen (IUPAC) nimi
N-[6-[3-tert-butyyli-5-(2,4-dioksopyrimidin-1-yyli)-2-metoksifenyyli]naftalen-2-yyli]metaanisulfonamidi
Tunnisteet
CAS-numero 1132935-63-7
ATC-koodi J05AP09
PubChem CID 56640146
DrugBank DB09183
Kemialliset tiedot
Kaava C26H27N3O5S 
Moolimassa 493,576
SMILES Etsi tietokannasta: eMolecules, PubChem
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus noin 70 %[1]
Proteiinisitoutuminen > 99,5 %[1]
Metabolia hepaattinen
Puoliintumisaika 5,5–6 tuntia[2]
Ekskreetio ulosteiden mukana
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria

?

Reseptiluokitus


Antotapa oraalinen

Dasabuviiri (C26H27SN3O5) on aromaattinen orgaaninen yhdiste. Yhdistettä käytetään lääketieteessä hepatiitti C-infektioiden hoitamiseen yhdessä muiden viruslääkkeiden kanssa. Dasabuviiri kuuluu WHO:n laatimaan tärkeimpien lääkeaineiden luetteloon.[3]

Ominaisuudet ja käyttö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dasabuviiri sitoutuu hepatiittiviruksen RNA-polymeraaseihin kuuluvaan entsyymiin NS5B. Sitoutuessaan yhdiste inhiboi entsyymin, jolloin virukset eivät kykene enää jakautumaan. Dasabuviiri on tehokas viruksen genotyyppiä HCV-1 vastaan. Dasabuviiri annostellaan suun kautta tablettina. Lääkeainetta käytetään yhdistelmänä ombitasviirin ja paritapreviirin kanssa ja hoitoon voidaan yhdistää myös ritonaviiri. Yhdistelmän teho on erittäin hyvä useimmilla potilailla.[1][4][5] Dasabuviiri hyväksyttiin Yhdysvalloissa markkinoille vuonna 2014[5].

Haittavaikutukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dasabuviirin, ombitasviirin, paritapreviirin ja ritonaviirin yhdistelmä on useimmiten hyvin siedetty. Mahdollisia haittavaikutuksia ovat unettomuus, väsymys, pääkipu, huonovointisuus, ripuli ja ihottuma.[4][6]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Manjunath P. Pai, Jennifer J. Kiser, Paul O. Gubbins, Keith A. Rodvold: Drug Interactions in Infectious Diseases, s. 373. Springer, 2018. ISBN 978-3-319-72415-7 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 4.6.2019. (englanniksi)
  2. ↑ Dasabuvir DrugBank. Viitattu 4.6.2019. (englanniksi)
  3. ↑ WHO Model List of Essential Medicines 2017. WHO. Viitattu 4.6.2019. (englanniksi)
  4. ↑ a b M. Lindsay Grayson (päätoim.): Kucers' The Use of Antibiotics, s. 4499–4501. CRC Press, 2017. ISBN 9781498747967 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 4.6.2019. (englanniksi)
  5. ↑ a b Axel Kleemann: Antiinfectives for Systemic Use, 3. Antivirals, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2016.
  6. ↑ Sandra Cabot: Hepatitis and AIDS, s. 143. SCB International, 2015. ISBN 978-1-936609-43-7 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 4.6.2019. (englanniksi)