Degerby
| Degerby | |
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Inkoo |
|
 Degerbyn kirkko |
|
| Lääni | Uudenmaan lääni |
| Kuntanumero | 039 |
| Hallinnollinen keskus | Degerby |
| Perustettu | 1867[1] |
| Liitetty | 1946[2] |
| – liitoskunnat |
Inkoo Degerby |
| – syntynyt kunta | Inkoo |
| Pinta-ala |
82,4[3] km² (1923) |
| Väkiluku |
1 400[4] (1944) |
Degerby on entinen Suomen kunta Uudellamaalla. Se kuuluu nykyään Inkooseen. Kunnan suurimmat taajamat olivat Degerbyn kirkonkylä, sekä Solberg (Päivölä). Degerbyssä asui 1493 asukasta vuonna 1940. Degerbyn asukkaista enemmistö puhui äidinkielenään ruotsia.[5]
Degerbyn kirkonkylä kuuluu osaksi Museoviraston valtakunnallisesti merkittävää Degerbyn-Pikkalanjoen-Palojoen arvokasta maisema-aluetta. Degerby on suoraan suomeksi käännettynä suurkylä.[6][5]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Degerbyn kylä asutettiin keskiajalla, jolloin kylän halki kulki Suuren Rantatien linjaus. 1560-luvulla Degerbyssä oli neljä taloa. Kylän ympäröivillä kallioilla on pronssikautisia hautaröykkiöitä, eli hiidenkiukaita.[5]
Itsenäisenä kuntana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Degerby itsenäistyi omaksi kunnaksi Inkoosta vuonna 1867. Kappeliseurakunta oli perustettu kolme vuotta aiemmin.
Degerbyn kunnallislautakunnan ensimmäinen puheenjohtaja oli suurtilallinen Gustaf Adolf Lindroth Kokcsbystä. Kuntakokousta puolestaan johti urkuri Otto August Svanberg.[5]
Itsenäisen seurakunnan aseman Degerby sai vuonna 1923.[1] Degerbyssä oli seitsemän koulua, kunnantupa, kirjasto, lastenhoitola, oma terveyssisar ja palopäällikkö.[5]
Kirkonkylään valmistui uusi kirkko vuonna 1932. Kirkon lisäksi Degerbyn kirkonkylässä toimi kunnankanslia, kyläkonttori Rosenberg, sekä vuonna 1891 perustettu posti. Kunnan toinen suuri taajama sijaitsi Solbergissa eli Päivölässä. Päivölässä sijaitsee rautatieasema, josta hoidettiin tavaraliikenne ja posti kirkonkylälle.[5]
Porkkalan vuokra-alue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suurin osa Degerbyn alueesta jäi Neuvostoliitolle vuonna 1944 vuokratulle Porkkalan vuokra-alueelle. Vuoden 1946 alussa Degerbyn kunta liitettiin Inkooseen.[2] Silloinen liitos koski Suomelle kuulunutta aluetta, joka oli 13,4 km2. Porkkalan vuokra-alue palautettiin Suomelle 1956 ja entisen Degerbyn kunnan pääosa eli 74,5 km2 liitettiin myös Inkooseen vuoden 1957 alussa.[7]
Tieto luovutettavan alueen evakuoinnista tuli tiistaina 19. syyskuuta 1944 ja evakuointi tuli saattaa päätökseen torstaina 28. syyskuuta, viimeistään keskiyöllä. Perjantaina alue luovutettiin Neuvostoliiton joukoille. Porkkalan alueelta evakuoitiin yli 7200 asukasta, joista 1170 oli degerbyläisiä.
Väestönkehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Degerby on rakentunut laajojen peltoaukeiden keskelle, joita ympäröi kallioisia mäkiä.[9]
Kyliä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Degerbyn kirkonkylä, Degerö, Flyt, Kopparnäs, Rådkila, Solberg (Päivölä), Strand, Västersolberg
Liikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Degerby sijaitsee kantatien 51 varrella, joka yhdistyy Kirkkonummella Länsiväyläksi. Solbergissä eli Päivölässä sijaitsee rautatieasema, joka toimii nykyisin yksityiskotina. Asemalta ei enää liikennöidä. Torbackan pienkoneiden lentokenttä sijaitsee myöskin Degerbyssä.[10]
Nähtävyydet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lista Degerbyn nähtävyyksistä[10]:
- Degerby Igor -museo
- Degerbyn bunkkeri
- Kopparnäsin virkistysalue
- Gutsåkerin hautausmaa
- Torbackan lentokenttä
- Lomamäen lemmikkipuisto
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Osio: Degerbyn historiaa Degerbyn kyläyhdistys. Arkistoitu 2.7.2013. Viitattu 2.7.2011.
- ↑ a b Kuntajaon muutokset, joissa kunta on lakannut 1.1.2013. Väestörekisterikeskus. Viitattu 3.2.2013.[vanhentunut linkki]
- ↑ Pieni tietosanakirja Project Runeberg. Viitattu 2.2.2013.
- ↑ Osio: Porkkalan parenteesi 1925–1928. Degerbyn kyläyhdistys. Arkistoitu 2.7.2013. Viitattu 2.2.2013.
- ↑ a b c d e f Kunta degerby.fi. Viitattu 1.4.2021.
- ↑ Kylä degerby.fi. Viitattu 1.4.2021.
- ↑ Otavan iso tietosanakirja, Otava 1962, osa 2, palsta 347, hakusana Degerby.
- ↑ Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 19.8.2014.
- ↑ RKY – Kohdetiedot www.rky.fi. Viitattu 1.4.2021.
- ↑ a b Matkailu degerby.fi. Viitattu 1.4.2021.
| |||||||||||||
| Kokonaan luovutetut kunnat | |
|---|---|
| kaupungit | |
| kauppalat | |
| maalaiskunnat |
Antrea | Harlu | Heinjoki | Hiitola | Impilahti | Jaakkima | Johannes | Kanneljärvi | Kaukola | Kirvu | Kivennapa | Koiviston maalaiskunta | Kuolemajärvi | Kurkijoki | Käkisalmen maalaiskunta | Lavansaari | Lumivaara | Metsäpirtti | Muolaa | Petsamo | Pyhäjärvi Vpl | Rautu | Ruskeala | Räisälä | Sakkola | Salmi | Seiskari | Soanlahti | Sortavalan maalaiskunta | Suistamo | Suojärvi | Suursaari | Terijoki | Tytärsaari | Uusikirkko | Valkjärvi | Viipurin maalaiskunta | Vuoksela | Vuoksenranta | Äyräpää |
| Osin luovutetut kunnat | |
| sodan jälkeen muihin kuntiin yhdistetyt |
Jääski | Korpiselkä | Pälkjärvi | Säkkijärvi | Vahviala |
| toimintaansa vuoden 1948 jälkeen jatkaneet |
Ilomantsi | Inari | Kitee | Kuusamo | Lappee | Nuijamaa | Parikkala | Rautjärvi | Ruokolahti | Saari | Salla | Simpele | Tohmajärvi | Vehkalahti | Virolahti | Uukuniemi | Värtsilä | Ylämaa |
| Vuokra-alueeseen sisältyneet kunnat | |
| kokonaan | |
| osin | |
| Yksittäisiä mainittavia paikkoja luovutetuilla alueilla | |
|
Elisenvaara | Enso | Ihantala | Ilmee | Kolosjoki | Konevitsa | Kyyrölä | Liinahamari | Pitkäranta | Pölläkkälä | Uuras | Valamo | |