Deinarkhos (m.kreik. Δείναρχος) (n. 361–292 eaa.) oli viimeinen kymmenestä attikalaisesta puhujasta.
Deinarkhos syntyi Korintissa Sostratoksen pojaksi, mutta siirtyi jo nuorena Ateenaan ja Theofrastoksen oppilaaksi. Metoikkina hän ei voinut toimia itse puhujana, mutta hän kirjoitti puheita muille ja toimi logografina. Hänen kukoistuskautensa ajoittui Demetrios Faleronlaisen hallintokaudelle.
Demetrioksen karkottamisen jälkeen Demetrios I:n palautettua demokratian Deinarkhos joutui makedonialaissympatioidensa vuoksi pakenemaan henkensä uhalla Khalkiiseen Euboiaan maanpakoon. Ystävänsä Theofrastoksen avustuksella Deinarkhos pääsi palaamaan takaisin Ateenaan noin vuonna 292 eaa., jossa hän puolisokeana ja ystävänsä ryöstämänä kuoli yli 70-vuotiaana.