Dermatobia hominis

Dermatobia hominis
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Alaluokka: Siipikantaiset Pterygota
Ylälahko: Neoptera
Lahko: Kaksisiipiset Diptera
Alalahko: Kärpäset Brachycera
Heimo: Kiiliäiset Oestridae
Alaheimo: Cuterebrinae
Suku: Dermatobia
Laji: hominis
Kaksiosainen nimi

Dermatobia hominis
Linnaeus filius, 1781

Katso myös

  Dermatobia hominis Commonsissa

Dermatobia hominis on trooppisessa Amerikassa esiintyvä kiiliäiskärpänen. Se on ainoa kiiliäislaji, jonka toukat elävät erityisesti ihmisen ihossa, joskin isännäksi kelpaa myös koko joukko muita nisäkkäitä ja jopa lintuja. Kärpäsen toukka tunnetaan nimellä torsalo.

Aikuinen D. hominis on tumma, sinertävä kärpänen, jolla on kellertävä pää. Pituudeltaan se on 10–15 millimetriä. Laji on verraten tavallinen trooppisessa Keski- ja Etelä-Amerikassa. Muiden kiiliäislajien tapaan aikuisen kärpäsen suuosat ovat surkastuneet, eikä se syö enää mitään. Aikuinen kärpänen elääkin vain runsaan viikon, jona aikana se parittelee ja munii.[1]

D. hominis käyttää muita hyönteisiä vektorina. Parittelun jälkeen naaras sieppaa itseään pienemmän kärpäsen tai hyttysen ja munii sen vatsapuolelle 20–30 kappaleen rykelmän pitkulaisia munia. Kun munakuorman saanut hyönteinen laskeutuu ihmisen tai muun nisäkkään iholle imemään verta tai hikeä, Dermatobian toukka pudottautuu munasta – mahdollisesti lämmön tai kemiallisen houkuttimen vaikutuksesta – ja kaivautuu uhrin ihoon 5–10 minuutissa. Ihoon tunkeuduttuaan se syö isännän kudosta noin kahdeksan viikon ajan ja kasvaa runsaan kahden senttimetrin pituiseksi. Toukka ei vaella muualle elimistöön vaan pysyy paikoillaan. Kohdassa, jossa toukka sijaitsee, on ihossa kipeä, muutaman senttimetrin läpimittainen kyhmy, jonka keskellä on pieni reikä[2]. Reiän kautta toukka hengittää ja siitä se on myös mahdollista poistaa. Jos toukka saa olla ihossa koko kehityksensä ajan, se lopulta pudottautuu maahan koteloitumaan. Kotelovaihe kestää 4–11 viikkoa.[3][4]

Toukka

Toukan aiheuttama haava tulehtuu hyvin harvoin; yleensä vain jos toukkaa on yritetty poistaa väkivalloin ja sen osia on jäänyt haavaan. Tulehtumattomuus johtuu luultavasti toukan erittämistä antimikrobisista aineista. Mikäli kiiliäistoukan sattuu saamaan, paras tapa poistaa se on teipin tai paksun vaseliinikerroksen levittäminen toukan ilmanottoaukon päälle. Kun toukka ei saa happea se yrittää kaivautua itse ulos kolosta, jolloin poistaminen on helpompaa.[5]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Dermatobia hominis, The Diptera Site, sel.barc.usda.gov (Archive.org) (englanniksi)
  2. ↑ Pubmedcentral.nih.gov (englanniksi)
  3. ↑ icb.usp.br (englanniksi)
  4. ↑ over.com.ar (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
  5. ↑ ambergriscaye.com (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]