Difenoksylaatti
| |
| |
Difenoksylaatti
| |
| Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
| etyyli–1-(3-syano-3,3-difenyylipropyyli)-4-fenyylipiperidiini-4-karboksylaatti | |
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| ATC-koodi | A07 |
| PubChem CID | |
| DrugBank | |
| Kemialliset tiedot | |
| Kaava | C30H32N2O2 |
| Moolimassa | 452.587 g/mol |
| Farmakokineettiset tiedot | |
| Hyötyosuus | ? |
| Metabolia | hepaattinen |
| Puoliintumisaika | 12–14 tuntia |
| Ekskreetio | ? |
| Terapeuttiset näkökohdat | |
| Raskauskategoria |
A(AU) |
| Reseptiluokitus |
|
| Antotapa | oraalinen |
Difenoksylaatti on synteettinen opioidi, jonka vaikutusmekanismi muistuttaa morfiinia, mutta sillä on vähäisempi euforisoiva vaikutus. Sen käyttö lääkeaineena perustuu suoliston motiliteettia eli liikkuvuutta hidastavaan vaikutukseen. Sitä on voitu käyttää ripulilääkkeenä yhdistettynä atropiiniin, minkä on katsottu hillitsevän huumekäyttöä. Haittavaikutuksena on etenkin hengityslama. Aineyhdistelmä on ollut käytössä kauppanimillä Katevan, Retardin ja Lomotil. Aineen on syrjäyttänyt käytännössä loperamidi, jonka haittavaikutukset ovat paljon vähäisemmät.[1][2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Mauno Airaksinen: ”Ripulilääkkeet”, Farmakologia ja toksikologia, s. 527–528. (Kolmas painos) Helsinki: Kandidaattikustannus, 1982. ISBN 951-99395-7-1
- ↑ Joyce A. Korvick: LOMOTIL(diphenoxylate hydrochloride and atropine sulfate tablets), for oral use, C -V (Pfizer). 12.2.2018. Viitattu 13.6.2019.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Human Metabolome Database (HMDB): Diphenoxylate (englanniksi)
- Toxin and Toxin Target Database (T3DB): Diphenoxylate (englanniksi)
- Kyoto Encyclopedia of Genes and Genomes (KEGG): Diphenoxylate (englanniksi)
- ChemBlink: Diphenoxylate (englanniksi)