Dmitri Sitkovetski
Dmitri Sitkovetski (ven. Дмитрий Ситковецкий; s. 27. syyskuuta 1954 Baku) on neuvostoliittolaissyntyinen, 1970-luvun loppupuolella emigroitunut viulisti ja kapellimestari.[1]
Sitkovetski on viulisti Julian Sitkovetskyn ja pianisti Bella Davidovitšin poika. Hän opiskeli aluksi Moskovan konservatoriossa, mutta siirtyi vuonna 1977 äitinsä kanssa Yhdysvaltoihin; isä oli kuollut vuonna 1958. Sitkovetski jatkoi opintojaan Juilliard Schoolissa ja nousi nopeasti kansainväliseksi tähdeksi voitettuaan Fritz Kreisler -kilpailun vuonna 1979. Hän on esiintynyt eri puolilla maailmaa ja tehnyt sekä viulistina että kapellimestarina levytyksiä EMI:lle, Nonesuch Recordsille, Hänssler Classicille, Orfeolle ja muille levymerkeille. Esimerkiksi vuosina 2006–2009 Sitkovetski levytti Wolfgang Amadeus Mozartin sonaatit pianolle ja viululle Antonio Pappanon sekä Konstantin Lifschitzin kanssa Hänssler Classic -levymerkille. Sitkovetski on tullut tunnetuksi tekemistään transkriptioista ja sovituksista, kuten jousiversiostaan Goldberg-muunnelmista. Tästä versiosta tehtiin tunnettu levytys Nonesuch Recordsille vuonna 1995.[1]
Vuonna 1987 Sitkovetski asettui Lontooseen. Kolme vuotta myöhemmin hän perusti New European Strings -kamariorkesterin, jonka kanssa on säännöllisesti kiertänyt Eurooppaa sekä Yhdysvaltoja ja esiintynyt suurilla musiikkifestivaaleilla. Vuosina 1996–2001 Sitkovetski toimi Ulsterin orkesterin pääkapellimestarina, ja vuonna 2003 hän otti vastaan nimityksen Greensboron sinfoniaorkesterin musiikilliseksi johtajaksi. Samanaikaisesti hän jatkoi aktiivista toimimista vierailevana kapellimestarina. 60-vuotisjuhlavuonnaan (2014) Sitkovetski kantaesitti Nimrod Borensteinin säveltämän konserton sekä Mark Engebretsonin teoksen sopraanolle, sooloviululle ja jousille.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Dmitry Sitkovetsky AllMusic
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Viralliset sivut (englanniksi)
| ||||||||||||||||||||||
