Dolgorukov |
![Dolgorukov-suvun vaakuna](//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/52/Dolgoruky_v1_p7.png/200px-Dolgoruky_v1_p7.png) Dolgorukov-suvun vaakuna |
Alkuperä |
Venäjä |
Varhaisin tieto |
1400-luku |
Kartano |
Podmoklovo |
Infobox OK |
Dolgorukov (ven. Долгору́ков; vanha nimi Dolgoruki, ”pitkäkäsi”) on vanha venäläinen ruhtinassuku, jonka on väitetty polveutuvan aina itsestään Rurikista. Sukuun on kuulunut monia merkittäviä venäläisiä sotapäälliköitä ja valtiomiehiä.[1][2]
Dolgorukovit saivat erityisen vahvan aseman Venäjän johdossa alaikäisen keisari Pietari II:n valtakaudella, jolloin useita suvun jäseniä kuului maan hallituksena toimineeseen salaneuvostoon. Dolgorukovit olivat myös nostamassa herttuatar Annaa Pietarin seuraajaksi vuonna 1730, mutta Anna syrjäytti pian valtaanpäästyään suvun johtavat edustajat.[2]
- Juri Dolgorukov (k. 1682), sotapäällikkö
- Jakov Dolgorukov (1639–1720), kenraali, diplomaatti
- Vasili Dolgorukov (1667–1746), sotamarsalkka, salaneuvoston jäsen
- Vasili Dolgorukov (n. 1670 – 1739), diplomaatti, salaneuvoston jäsen
- Ivan Dolgorukov (1708–1739), hovimies, Pietari II:n suosikki
- Jekaterina Dolgorukova (1711–1745), Pietari II:n kihlattu
- Vasili Dolgorukov (1722–1782), kenraali, Krimin valloittaja (Krimski)
- Juri Dolgorukov (1740–1820), muistelmakirjailija
- Ivan Dolgorukov (1764–1823), Vladimirin kuvernööri, kirjailija ja runoilija
- Mihail Dolgorukov (1780–1808), kenraali, kaatui Koljonvirran taistelussa
- Vasili Dolgorukov (1804–1868), kenraali, sotaministeri 1852–1856
- Pjotr Dolgorukov (1816–1868), keisarinvaltaa kritisoinut kirjailija
- Jekaterina Dolgorukova (1847–1922), Aleksanteri II:n toinen vaimo
- Pjotr Dolgorukov (1866–1951), liberaali poliitikko
Avioliiton kautta sukuun kuului Venäjän ensimmäinen naispuolinen muistelmakirjailija Natalia Dolgorukova o.s. Šeremeteva (1714–1771).