Dragan Kićanović | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Dragan Kićanović |
Syntynyt | 17. elokuuta 1954 Čačak, Jugoslavian sosialistinen liittotasavalta |
Kansalaisuus | Serbia |
Koripalloilija | |
Pelipaikka | Heittävä takamies |
Pituus | 191 cm |
Pelaajaura | |
Seurajoukkueet | |
1971–1972 1972–1981 1981–1983 1983–1984 |
KK Borac Čačak KK Partizan VL Pesaro Paris Basket Racing |
Maajoukkueet | |
1973–1984 | Jugoslavia |
Ottelut (pisteet) | 216 (3 330) |
Aiheesta muualla | |
FIBA | |
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Maa: Jugoslavia | |||
Miesten koripallo | |||
Olympialaiset | |||
Hopeaa | Montreal 1976 | Koripallo | |
Kultaa | Moskova 1980 | Koripallo | |
MM-kilpailut | |||
Hopeaa | Puerto Rico 1974 | Koripallo | |
Kultaa | Filippiinit 1978 | Koripallo | |
Pronssia | Kolumbia 1982 | Koripallo | |
EM-kilpailut | |||
Kultaa | Espanja 1973 | Koripallo | |
Kultaa | Jugoslavia 1975 | Koripallo | |
Kultaa | Belgia 1977 | Koripallo | |
Pronssia | Italia 1979 | Koripallo | |
Hopeaa | Tšekkoslovakia 1981 | Koripallo |
Dragan Kićanović (serb. Драган Кићановић; s. 17. elokuuta 1954, Čačak) on serbialainen entinen koripalloilija. Hän voitti Mr. Europa-palkinnon kaksi kertaa. Hän toimi Serbian olympiakomitean presidenttinä vuosina 1996–2005.
Kićanović pelasi juniorina Zeleznicar Čačakin joukkueissa, joista hän siirtyi KK Borac Čačakiin. Hän pelasi joukkueessa vain yhden kauden ajan, jonka jälkeen KK Partizan hankki hänet. Seuran paidassa Kićanović voitti Korać Cupin kahdesti vuosina 1978 ja 1979. Lisäksi joukkue voitti kolme kertaa Jugoslavian-mestaruuden. Hän edusti seuraa vuoteen 1981 asti, jonka jälkeen hän siirtyi italialaiseen VL Pesaroon. Kićanović pelasi joukkueessa kaksi kautta, joiden aikana hänen suurimmaksi saavutukseksi jäi Cup-voittajien cupin voitto. Uransa viimeiseksi kaudeksi hän siirtyi Paris Basket Racingiin. Koripallouransa jälkeen hän toimi Partizanin seurajohtajana vuosina 1984–1994. Tänä aikana seura voitti yhden Euroliigan-mestaruuden.[1]
Maajoukkuetasolla Kićanović edusti Jugoslaviaa 216 kertaa. Näistä otteluista 180 päättyi Jugoslavian voittoon. Olympialaisissa hän saavutti kultamitalin Moskovan olympialaisissa. MM-kilpailuissa Kićanović saavutti kolme mitalia, ja vuoden 1974 kisoissa hänet valittiin turnauksen arvokkaimmaksi pelaajaksi. EM-kilpailuissa hän johdatti maansa kolme kertaa maanosan mestariksi.[1]
1935: Rafael Martín 1937: Pranas Talzūnas 1939: Pranas Lubinas (vir. Mykolas Ruzgys) 1946: Ferenc Németh 1947: Joann Lõssov 1949: Hüseyin Öztürk 1951: Ivan Mrázek 1953: Anatoli Konev 1955: János Greminger 1957: Jiří Baumruk |
1959: Viktor Zubkov 1961: Radivoj Korać 1963: Emiliano Rodríguez 1965: Modestas Paulauskas 1967: Jiří Zedníček 1969: Sergei Belov 1971: Krešimir Ćosić 1973: Wayne Brabender 1975: Krešimir Ćosić (2.) 1977: Dražen Dalipagić |
1979: Miki Berkovich 1981: Dragan Kićanović 1983: Juan Antonio Corbalán 1985: Arvydas Sabonis 1987: Níkos Gkális 1989: Dražen Petrović 1991: Toni Kukoč 1993: Christian Welp 1995: Šarūnas Marčiulionis 1997: Aleksandar Đorđević |
1999: Gregor Fučka 2001: Predrag Stojaković 2003: Šarūnas Jasikevičius 2005: Dirk Nowitzki 2007: Andrei Kirilenko 2009: Pau Gasol 2011: Juan Carlos Navarro 2013: Tony Parker 2015: Pau Gasol (2.) 2017: Goran Dragić |