Dystonia on sairaus, jossa aivojen tahdonalaisten lihasten liikkeitä säätelevän keskuksen toiminta häiriytyy.[1] Dystonia aiheuttaa potilaan tahdosta riippumattomia, toistuvia ja nykiviä liikkeitä sekä mahdollisesti pysyviä virheasentoja.[1]
Servikaalinen dystonia on dystonian muoto, jossa häiriö kohdistuu niskan ja hartiaseudun lihaksiin aiheuttaen pään nykiviä liikkeitä ja lopulta mahdollisia pään virheasentoja.[2]
Blefarospasmi on dystonian paikallinen muoto, jossa häiriö kohdistuu silmiä ympäröiviin lihaksiin ja aiheuttaa pakonomaista silmien räpyttelyä sekä mahdollisesti silmien täydellisen sulkeutumisen.[2]
Oromandibulaarinen dystonia on dystonian muoto, jossa häiriö kohdistuu suun ja nielun alueelle aiheuttaen vaikeuksia syömisessä ja puhumisessa. Tällöin potilaalla saattaa myös syntyä purentaa häiritseviä leuan virheasentoja.[1]
Meigen syndrooma on oromandibulaarisen dystonian ja blefarospasmin yhdistelmästä käytettävä nimitys.[3]
Spasmodinen dysfonia on äänihuulten ja kurkunpään alueella ilmenevä dystonian muoto, joka aiheuttaa häiriöitä puhumiseen.[1]
Käden dystonia on käden tai käsivarren toimintahäiriö, joka estää esimerkiksi kirjoittamisen tai muun toistuvan liiketoiminnon.[4]
Dopaherkkä dystonia on lapsuudessa alkava dystonian muoto. Tällöin sairauden syynä on dopamiinin tuotantoon osallistuvan entsyymin muodostumista estävä geenivirhe.[1]
Dystonian syytä ei tunneta, eikä siihen ole parantavaa hoitoa. Kuitenkin dystonian varhainen diagnosointi ja säännöllisen kuntoutuksen aloittaminen lievittää taudin oireita ja auttaa ehkäisemään toimintakyvyn vähenemistä. Oireita voidaan lievittää lääkehoidolla sekä botuliinipistosten avulla. Dystonian hoitoon käytetään esimerkiksi amitriptyliini lääkeainetta.[1]