Eddie Futch (9. elokuuta 1911 – 10. lokakuuta 2001) oli nyrkkeilyvalmentaja, joka harjoitti useita legendaarisia nyrkkeilijöitä. Hänen valmennettaviaan olivat muun muassa Joe Frazier, Ken Norton, Larry Holmes ja Trevor Berbick.[1]
Futch syntyi Hillsborossa, Mississippin osavaltiossa, mutta muutti perheensä kanssa Detroitiin Michiganiin ollessaan viisivuotias. Futchin perhe asui Black Bottom -alueella kaupungissa. Kun Futch oli murrosikäinen, hän pelasi puoliammattilaisena baseballia Moreland YMCA Flashes -joukkueessa. Hän pääsi YMCA College Schooliin, Chicagon yliopistoon, mutta 1930-luvun laman aikana hän joutui lopettamaan koulunkäynnin ja työskentelemään hotellissa elättääkseen perheensä.
Vuonna 1932 Futch voitti Detroitin Athletic Associationin kevyensarjan kilpailut, ja vuonna 1933 hän voitti samaisen kaupungin Golden gloves -kilpailun. Hän harjoitteli samalla salilla kuin Joe Louis, Brewster Recreation Center Gymillä, ja toisinaan harjoitteli tulevan mestarin kanssa.
Epänormaalit sydänäänet estivät Futchia jatkamasta nyrkkeilemistä, ja hän ryhtyi valmentajaksi. Ensimmäinen hänen harjoittamansa mestari oli Don Jordan, joka voitti välisarjan maailmanmestaruuden vuonna 1958. Muita Futchin valmentamia mestareita ovat Bob Foster, Joe Frazier, Alexis Argüello, Larry Holmes, Michael Spinks, Marlon Starling, Montell Griffin ja Riddick Bowe.[1]
Futch onnistui tekemään Ken Nortonista toisen miehen, joka oli koskaan onnistunut voittamaan Muhammad Alin. Futch ohjeisti Nortonin lyömään Alia aina, kun tämä yritti iskeä jabinsa, koska tällöin hänellä oli tapana pudottaa oikean kätensä suojaus. Norton kohtasi Alin voittonsa jälkeen vielä kahdesti: ensimmäisellä kerralla Ali voitti ottelun jaetuin tuomariäänin ja kolmannella kerralla yksimielisesti, vaikka Alin onkin kritisoitu voittaneen tämän ottelun vain maineensa ansiosta.
Futch valmensi myös Joe Frazieria, kun tämä kohtasi Muhammad Alin kolmatta kertaa Thrilla in Manila -nimellä tunnetussa kamppailussa raskaansarjan maailmanmestaruudesta. Futch muistetaan erityisesti siitä, miten hän esti silmät umpeen turvonneena otellutta Frazieria nousemasta kehään ottelun viimeisessä erässä. Futch heitti ottelijansa vastalauseista huolimatta pyyhkeen kehään.[2]