Edoksabaani
| |
Edoksabaani
| |
| Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
| N'-(5-Kloropyridiini-2-yyli)-N-[(1S,2R,4S)-4-(dimetyylikarbamyyli)-2-[(5-metyyli-6,7-dihydro-4H-[1,3]tiatsolo[5,4-c]pyridiini-2-karbonyyli)amino]sykloheksyyli]oksamidi | |
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| ATC-koodi | B01 |
| PubChem CID | |
| DrugBank | |
| Kemialliset tiedot | |
| Kaava | C24H30N7ClO4S |
| Moolimassa | 548.06 g/mol |
| Farmakokineettiset tiedot | |
| Hyötyosuus | nieltynä 62%[1] |
| Proteiinisitoutuminen | 55%[1] |
| Metabolia | CES1, CYP3A4, hydrolyysi, glukuronidaatio[1] |
| Puoliintumisaika | 10–14 h[1] |
| Ekskreetio | 62% ulosteessa, 35% virtsassa (60 mg)[1] |
| Terapeuttiset näkökohdat | |
| Raskauskategoria |
C(US)[2] |
| Reseptiluokitus | |
| Antotapa | nieltynä[1] |
Edoksabaani on veren hyytymistekijä Xa:han sitoutuva kilpaileva reversibeeli estäjä. Edoksabaani vähentää siten veren hyytymistä, eli se on antikoagulantti.[1]
Suomessa on myynnissä 15 milligrammaa (mg), 30 mg ja 60 mg edoksabaania sisältäviä tabletteja kauppanimellä Lixiana (valmistaja: Daiichi Sankyō), joita käytetään veritulppien hoitoon ja ennaltaehkäisyyn eri sairauksissa.[3] Joissain maissa edoksabaanivalmisteista myydään kauppanimellä Savaysa.[1]
Lixiana sai myyntiluvan Suomessa ja muualla EU:ssa 19.5.2015.[4]
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa edoksabaania käytetään veritulppien ehkäisyyn, aikuisilla, joilla on ei-läppäperäinen eteisvärinä ja vähintään 1 lisäriskitekijä, kuten sydämen vajaatoiminta, korkea verenpaine, ikä ≥ 75 vuotta, diabetes mellitus, aiempi aivohalvaus tai ohimenevä aivoverenkiertohäiriö. Lisäksi edoksabaania käytetään syvän laskimotukoksen ja keuhkoveritulpan hoitoon sekä näiden uusiutumisen ehkäisyyn.[3]
Annostus riippuu lääkärin määräyksestä. Annos otetaan säännöllisesti ruokailusta riippumatta. Aloitusannos kaikkiin edellä mainittuihin sairauksiin on aikuisille usein 60 milligrammaa per vuorokausi (mg/vrk). 30 mg/vrk annosta käytetään, jos kehonpaino on alle 60 kg, potee keskivaikeaa tai vaikeaa munuaisten vajaatoimintaa (kreatiniinipuhdistuma CrCl on 15–50 ml/min) tai jos käyttää vahvoja P-glykoproteiinin (P-gp) estäjiä, kuten siklosporiinia, dronedaronia, erytromysiiniä tai ketokonatsolia.[3] Edoksabaani poistuu P-gp:iden kautta munuaisissa virtsaan, joten edeltävät lisäävät ja pidentävät edoksabaanin lääketehoa.[1]
Vasta-aiheet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Edoksabaania ei tule käyttää jos
- on merkittävä ja aktiivinen verenvuoto.[3]
- potee vakavaa maksan vajaatoimintaa. Lievää tai keskivaikeaa vajaatoimintaa potiessa lääkettä voi ehkä käyttää, mutta varoen.[3]
- on sairaus/leikkaus/vamma, johon liittyy merkittävä verenvuotoriski. Esimerkkejä: maksasairaus, johon liittyy hyytymishäiriö; äskettäinen maha-suolikanavan haavauma; kasvaimet, joiden vuotoriski on suuri; äskettäinen aivo- tai selkäydinvamma; äskettäinen aivo-, selkäydin- tai silmäleikkaus; äskettäinen kallonsisäinen verenvuoto; todetut tai epäillyt ruokatorven laskimolaajentumat; valtimo-laskimoepämuodostumat; verisuonipullistumat tai merkittävät selkärangan- tai aivojensisäiset verisuonipoikkeavuudet.[3]
- on hoitamaton ja hyvin kohonnut verenpaine.[3]
- käyttää muita antikoagulantteja.[3]
- imettää tai on tai aikoo tulla raskaaksi.[3]
Edoksabaanin käytössä tulee huomioida se, että
- veren hyytymiseen vaikuttavat aineet kuten asetyylisalisyylihappo (aspiriini), antikoagulantteihin lukeutumattomat antitrombootit, SSRI:t ja ei-steroidaaliset tulehduskipulääkkeet (NSAID) voivat lisätä verenvuotoriskiä.[3]
- muun muassa mäkikuisman, rifampisiinin, fenytoiinin, karbamatsepiinin ja fenobarbitaalin käyttö voi estää edoksabaanin käytön.[3]
Haittavaikutukset ja yliannostus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Edoksabaanin käyttäjistä 1:llä 10–100:sta voi ilmetä muun muassa anemiaa, huimausta, päänsärkyä, vatsakipua, ruuansulatuskanavan verenvuotoa, pahoinvointia, kutinaa, ihottumaa, ihon verenvuotoja, emätinverenvuotoa tai poikkeavia arvoja maksan toimintakokeissa.[3]
1:llä 100–1000:sta voi ilmetä muun muassa nokkosihottumaa, tiettyjä verenvuotoja (esim. pääkallon tai silmän sisäisiä), veriyskää tai trombosytopeniaa.[3]
1:llä 1000–10000:sta voi ilmetä muun muassa anafylaksiaa, allergista turvotusta tai verenvuotoa sydänpussissa, lukinkalvon alla, lihaksissa, nivelissä tai vatsakalvossa.[3]
Edoksabaanin yliannostus voi johtaa hengenvaarallisiin verenvuotoihin. Lääkehiili voi vähentää edoksabaanin vaikutusta. Dialyysi ei poista lääkettä kehosta tehokkaasti sen suuren veren proteiinisitoutuvuuden takia.[5]
Toimintamekanismi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Edoksabaani on veren hyytymistekijä Xa:han spesifisesti sitoutuva, ja tekijän toimintaa kilpailevasti ja reversibeelisti estävä aine.[1] Normaalisti veren hyytymisreaktion alkaessa Xa:t tuottaisivat hyytymistekijöiden Va kanssa protrombinaaseja verihiutaleiden pinnalle, jotka muuntavat protrombiinia trombiiniksi. Trombiini muuntaa proteolyysillä vereen liukoista fibrinogeeniä ei-liukoiseksi fibriiniksi, jotka tuottavat hyytymän. Lisäksi trombiinit aktivoivat hyytymiseen osallistuvia verihiutaleita.[6]
Farmakokinetiikka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ihmisillä 15–150 mg niellyin edoksabaaniannoksin sen veren maksimipitoisuus saavutetaan 1–2 tunnissa. Nieltynä isotooppileimatusta edoksabaanista 60 mg annoksin noin 97% säteilystä saatiin talteen. Tästä 62% oli ulosteessa, josta 49% oli hajoamatonta edoksabaania, ja 35% oli virtsassa, josta 24% oli hajoamatonta edoksabaania.[1]
Annoksesta pääosa metabolisoituu karboksyyliesteraasi 1:llä (CES1, EC-numero 3.1.1.1), CYP3A4:llä, CYP3A5:llä ja hydrolyysillä. CES1 hapettaa sykloheksaaniin liittyneen tertiäärisen amidin karbonyylihiilen karboksyylihapporyhmäksi. CYP3A4 tai CYP3A5 hapettavat tai demetyloivat edoksabaanin eri osia. Amidisidoksen hydrolyysissä taas 2-amino-5-kloropyridiini (CAS numero 1072-98-6) poistuu. Edeltäviä metaboliareitteja vähemmässä määrin piperidiinirenkaan typpeen liittyy UDP-glukuronyylitransferaasilla glukuronihappoja.[1]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k l DA Parasrampuria, KE Truitt: Pharmacokinetics and pharmacodynamics of edoxaban, a non-vitamin K antagonist oral anticoagulant that inhibits clotting factor Xa. Clinical Pharmacokinetics, 2016, nro 55, s. 641–655. PubMed:26620048 doi:10.1007/s40262-015-0342-7 ISSN 0312-5963 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Edoxaban Tosylate Drugs.com. Viitattu 6.11.2019.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n Lixiana, INN-edoxaban ema.europa.eu. Arkistoitu 6.11.2019. Viitattu 6.11.2019.
- ↑ Lixiana European Medicines Agency. 17.9.2018. Viitattu 6.11.2019.
- ↑ Ondexxya International non-proprietary name: andexanet alfa. European Medicines Agency, 2019, s. 11-15. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ S Palta, R Saroa, A Palta: Overview of the coagulation system. Indian Journal of Anaesthesia, 2014, 58. vsk, nro 5, s. 515–523. PubMed:25535411 doi:10.4103/0019-5049.144643 ISSN 0019-5049 Artikkelin verkkoversio.