Effoa

Effoa
Perustettu	1883
Perustaja	Lars Krogius
Lakkautettu	1990
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Effoan juliste, jossa nainen seisoo savupiipun vieressä.

Yhtiön entinen pääkonttori Helsingin Etelärannassa, nykyinen Kirkon talo.

S/S Titania reitillä Helsinki/Hanko–Kööpenhamina–Hull.

FÅA:n romutetun rahtilaivan M/S Asynjan ankkuri Helsingin Liuskasaaressa.

FÅA:n kantosiipialus H/S Sirena.

Effoa (vuoteen 1937 Finska Ångfartygs Aktiebolaget, vuosina 1937–1976 Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö – Finska Ångfartygs Aktiebolaget, lyhenne suomeksi SHO ja ruotsiksi FÅA) oli vuosina 1883–1990 toiminut suomalainen laivayhtiö. Se oli yksi nykyisen Silja Linen edeltäjäyhtiöistä.

Historia

Yhtiön perusti vuonna 1883 kapteeni Lars Krogius. Yhtiön alkuperäinen nimi oli Finska Ångfartygs Aktiebolaget (FÅA), vuodesta 1937 Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö – Finska Ångfartygs Aktiebolaget (SHO)^[1]. Yhtiö perustettiin hoitamaan höyrylaivaliikennettä Suomen ja Englannin välille. Ensimmäinen laiva, S/S Sirius, aloitti liikennöinnin Hulliin vuonna 1884. Yhtiön alukset kuljettivat maataloustuotteita, kuten voita, sekä etenkin matkustajia, jotka jatkoivat matkaa Hullista Yhdysvaltoihin siirtolaisiksi. Toiminta laajeni vähitellen niin, että vuonna 1929 yhtiöllä oli jo 44 laivaa ja vuonna 1939 55 laivaa.

Säännöllinen liikenne Turusta Tukholmaan alkoi vuonna 1904 yhteistyössä turkulaisen Bore-varustamon kanssa. Ruotsalainen Svea-varustamo liittyi yhteistyöhön vuonna 1918. Helsingfors Ångfartygs Aktiebolaget sulautui FÅA:an vuonna 1920. Yhteistyö varustamoiden välillä matkustajaliikenteessä tiivistyi asteittain, ja vuonna 1957 Bore, Svea ja SHO perustivat yhteisen varustamon Oy Siljavarustamo – Siljarederiet Ab:n, josta tuli myöhemmin markkinointiyhtiö Oy Silja Line Ab. Vuonna 1975 perustettiin yhdessä Finnlinesin kanssa yhteinen markkinointiyhtiö Finncarriers huolehtimaan Itämeren ja Pohjanmeren rahtiliikenteestä.

SHO:n pääkonttoriksi valmistui vuonna 1955 Helsingin Etelärantaan toimistotalo samalle paikalle, jossa yhtiön konttori oli aloittanut toimintansa vuonna 1883.^[2] Talo tunnetaan nykyään Kirkon talona.

Ruotsinkielinen nimilyhenne FÅA lausuttiin suunnilleen eff-o-a, ja yhtiö muutti nimensä virallisesti Effoaksi vuonna 1976. Yhtiö lopetti itsenäisen toimintansa vuonna 1990, kun se sulautui Johnson Linen kanssa EffJohniksi. EffJohn muutti vuonna 1995 nimensä Silja Oy:ksi^[3].

Aikajana alushankinnoista ja -menetyksistä

• 1890: hankittiin kaksi siirtolaisia kuljettanutta matkustajalaivaa, Urania ja Astrea.
• 1892–1893: yhtiö hankki uusia aluksia muilta yhtiöiltä, muun muassa Wasan 1892 ja Finlandin 1893.
• 1898–1899: yhtiö hankki neljä uutta alusta, Arcturuksen, Polariksen, Oihonnan ja Wellamon.
• 1904–1906: yhtiöllä oli kolme matkustajalaivaa: S/S Nord I, S/S Nord II ja S/S Nord III.
• 1908: hankittiin matkustajalaiva Titania, joka oli kaikkien aikojen suurin suomalainen matkustajahöyrylaiva. Vasta vuoden 1975 Wellamossa oli enemmän vuodepaikkoja.
• 1913: S/S Urania upposi yhteentörmäyksessä Kattegatissa. Tilalle hankittiin uusi Urania.
• Ensimmäisen maailmansodan aikana yhtiön alus Ariadne palveli sairaalalaivana. Sodan aikana menetettiin useita yhtiön aluksista muun muassa Polaris, Titania ja Bore II.
• 1920: FÅA sai Helsingfors Ångfartygs Aktiebolagetin aluksista muun muassa S/S Violan ja S/S Primulan
• 19. joulukuuta 1930: kaksi varustamon laivaa, Oberon ja Arcturus, törmäsivät toisiinsa sankassa sumussa Kattegatissa. Oberon upposi välittömästi ja 40 henkeä hukkui. Arcturus säästyi.
• 20. tammikuuta 1937: höyryrahtilaiva S/S Savonmaa haaksirikkoutui Skagerrakissa Mandalin edustalla, jolloin koko aluksen 26-henkinen miehistö hukkui.
• 1945: useita yhtiön aluksia jouduttiin luovuttamaan sotakorvauksena, muun muassa Aallotar (I), Ilmatar ja Polaris (II). Myös Ariadne oli tarkoitus luovuttaa, mutta se ajoi luovutusmatkallaan karille ja jäi Suomeen.
• 1952: Borelle, Svealle ja SHO:lle valmistui kolmen ”olympialaivan” sarja, josta FÅA:lle tuli Aallotar (II).

Effoan aluksia

S/S Aallotar (1937–1945), sotakorvausalus[4] S/S Aallotar (1952–1971), myytiin Borelle, jatkoi liikenteessä S/S Bore II -nimisenä. M/S Aallotar (1972–1978), Helsinki–Tukholma ympäri vuoden S/S Arcturus (1899–1956) S/S Atares, sotakorvausalus[4] S/S Ariadne (1914–1969) S/S Astrea (1890–1930) S/S Finland (1893–1898) S/S Capella, sotakorvausalus[4] S/S Dione, sotakorvausalus[4] S/S Finlandia, sotakorvausalus[4] M/S Finlandia (1967–1976), ensimmäinen autolautta M/S Finlandia (1981–1990), aikansa suurin risteilylautta GTS Finnjet (1986–1990), aikansa nopein S/S Hebe (1919–1926) S/S Hesporus, sotakorvausalus[4] S/S Ilmatar (1929–1945), sotakorvausalus[4] M/S Ilmatar (1964–1980) S/S Jakobstad S/S Norra Finland (1892–1909) S/S Oberon (1925–1930), aikansa suurin, upposi törmättyään Arcturukseen. S/S Oihonna (1898–1960) S/S Orion, sotakorvausalus[4] S/S Ostrobotnia, sotakorvausalus[4] S/S Pallas, sotakorvausalus[4] S/S Patria, sotakorvausalus[4] S/S Pohjanmaa, sotakorvausalus[4] S/S Polaris (1899–1915) S/S Polaris (1933–1944), sotakorvausalus[4] S/S Regulus, sotakorvausalus[4] S/S Rhea, sotakorvausalus[4]

S/S Salla, sotakorvausalus[4] S/S Silja (1957–1967) S/S Silja II (1965–1967) S/S Sirius (1884–?), sotakorvausalus[4] S/S Suomi (1937–1940), Tallinna kesäisin S/S Suomen Poika (1921–1949), sotakorvausalus[4] S/S Taurus, sotakorvausalus[4] S/S Titania (1908–1918), aikansa suurin, upposi S/S Torneå (1876–1929), romutettiin S/S Uleåborg (1892–1914) S/S Urania (1890–1913), upposi S/S Urania (1913–1915) S/S Vega (1906–1955) M/S Viking Sally, myöhemmältä nimeltään Estonia S/S Viola (1920–1940) S/S Von Döbeln (1876–1954), romutettiin S/S Wasa (1892–1899) S/S Wellamo (1898–1916) S/S Wellamo (1927–1967), Helsingistä Tukholmaan ja Tallinnaan M/S Wellamo (1975–1981) M/S Wellamo (1986–1990) S/S Åbo (1893–1897)

Hangossa Effoan laivoja on muistettu antamalla Gunnarsinrannan kaduille nimet Astreantie, Uraniantie, Polariksentie ja Arcturuksentie.

Lähteet

• Haavikko, Paavo & Reunanen, Markku: Vuosisadan merikirja – Effoan sata ensimmäistä vuotta 1883–1983. Helsinki: Effoa – Suomen höyrylaiva Oy, 1983. ISBN 951-99438-1-1
• Järvenpää, Eeva: Höyrylaivayhtiön konttori oli Etelärannassa. Helsingin Sanomat, 16.6.2007, s. A15.
• Finland Steamship Company Ltd. / Finska Ångfartygs Aktiebolaget (FÅA) The Ships List. Arkistoitu 27.11.2006. Viitattu 17.6.2007. (englanniksi)
• Bäckman, Jorma: Mandalin kaupungin asukkaat vaalivat suomalaisten muistoa Norjassa 2007. Merimieskirkko 2/2007 s. 12. Arkistoitu 28.9.2007. Viitattu 13.5.2007.

Viitteet

1. Yrityksen perustiedot (Tallink Silja Oy:n nimihistoria Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-tietopalvelussa) virre.prh.fi. Viitattu 22.7.2020.
2. Eeva Järvenpää & Sirpa Räihä: Ensimmäisiä esikaupunkeja: Kertomuksia Kaartinkaupungin ja Kampin kortteleista, s. 80–85. Helsingin Sanomat, Helsinki 2009.
3. EffJohn vaihtaa nimensä Silja Oy:ksi Helsingin Sanomat 17.3.1995. Viitattu 10.3.2023.
4. Sotakorvausalukset, (Arkistoitu – Internet Archive) Turso.fi

Aiheesta muualla

• Simplon Postcards – Kuvia aluksista (englanniksi)
• Maritine timetable images – Vanhoja aikatauluja (englanniksi)