Ehkäisymenetelmien tehokkuus

Ehkäisymenetelmien tehokkuutta kuvataan Pearlin luvun (Pearl Index) avulla. Pearlin luku ilmoittaa raskauksien lukumäärän 100 naisvuotta kohti. Esimerkiksi Pearlin luku 0,1 tarkoittaa sitä, että yksi nainen tuhannesta tulee raskaaksi vuoden aikana.

Suunnittelematon raskaus eri ehkäisyvälineitä käytettäessä.

Ensimmäisen käyttövuoden aikana raskaaksi tulleiden naisten osuus (%), kun ehkäisyä käytetään tyypillisesti tai täydellisesti, sekä saman ehkäisyn käyttöä yhden vuoden jälkeen jatkaneiden osuus (%).

Menetelmä Tyypillinen käyttö % Täydellinen käyttö % Käyttöä vuoden kuluttua jatkaneiden osuus %
Ei ehkäisyä [1] 85 85  
Spermisidi[1] 28 18 42
Luonnolliset menetelmät      
Varmat päivät[1]   5  
Liman tarkkailu[1]   4  
Ovulaation tarkkailu[1]   3  
Lämpö-lima-rytmi[1]   0.4  
Ehkäisytietokoneet / Hedelmällisyystietokoneet      
Persona [2][huom 1]   6.2  
Lady-Comp [3][4]   0.6  
Keskeytetty Yhdyntä[1] 22 4 46
Ehkäisysieni     36
Synnyttäneet[1] 24 20  
Synnyttämättömät[1] 12 9  
Pessaari[1] 12 6 57
Naisen kondomi 21 5 41
Miesten kondomi[1] 18 2 43
Yhdistelmä- tai minipilleri[1] 9 0.3 67
Ehkäisylaastari[1] 9 0.3 67
Ehkäisyrengas[1] 9 0.3 67
Injektioehkäisy (Depo-Provera)[1] 6 0.2 56
Kuparikierukka[1] 0.8 0.6 78
Hormonikierukka [1] 0.2 0.2 80
Implantti[1] 0.05 0.05 84
Naisen sterilointi[1] 0.5 0.5 100
Miehen sterilointi (vasektomia) [1] 0.15 0.15 100
LAM (täysimetys)[huom 2] [1] 0.01    


Taulukon huomiot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Tulos on kiistelty. Mm. Trussell (2001) on arvioinut, että tulos on virheellisesti päätelty (Trussell. J, "Measuring the contraceptive efficacy of Persona." Contraception 2001 Volume 63, Issue 2, February, 77-79).
  2. ↑ Laktationaalinen amenorrea -menetelmä on erittäin tehokas menetelmä, mutta vain täysimetys toimii ehkäisymenetelmänä.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u Trussell, James (2011) "Contraceptive failure in the United States" Contraception 83 2011, 397–404. 2011
  2. ↑ Bonnar J1, Flynn A, Freundl G, Kirkman R, Royston R, Snowden R.: Personal hormone monitoring for contraception. The Biritish Journal Of Family Plannig, 1999, nro Jan;24(4), s. 128-34. 1999
  3. ↑ Binkiewicz P1, Michaluk K, Demiańczyk A.: Calculation of the Pearl Index of Lady-Comp, Baby-Comp and Pearly cycle computers used as a contraceptive method. Ginekologia Polska, 2010, nro Nov;81(11), s. 834–839. 2010
  4. ↑ LC Finland Oy: Tutkimustulokset / Lady-Comp Finland LC Finland Oy.  ?. Arkistoitu 13.12.2014. Viitattu 7.12.2014.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taulukko Suomen lääkärilehden artikkelin sivulla 2217 .pdf (Arkistoitu – Internet Archive) Huom! Artikkelissa taulukon lähteeksi mainitaan WHO:n teos, mutta alkuperäislähde on Trussell J. Contraceptive efficacy. In: Hatcher RA, Trussell J, Nelson AL, Cates W, Stewart FH, Kowal D. Contraceptive technology: nineteenth revised edition. New York NY: Ardent Media, 2007. ]