Einari Teräsvirta (7. joulukuuta 1914 Viipuri – 23. marraskuuta 1995 Helsinki)[1][2] oli suomalainen arkkitehti, professori, telinevoimistelija ja olympiavoittaja.
Los Angelesin kisoissa Teräsvirta sai rekillä samat pisteet Heikki Savolaisen kanssa, mutta Suomen joukkue päätti antaa hopeamitalin Savolaiselle. Teräsvirta on Aarne Pekkalaisen jälkeen toiseksi nuorin suomalainen kesäolympiamitalisti. Lisäksi hän ehti saavuttaa urallaan uimahyppyjen Suomen mestaruuden vuonna 1931.
- Voistion kartanon päärakennus (valm. 1940)
- Satakuntatalo, Helsinki (valm. 1952)
- Karjalan Talo, Joensuu (valm. 1954)
- Liessaaren uimala, Lohja (valm. 1954, valtaosin purettu 1980)[3]
- Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan kirjasto[4], Helsinki (valm. 1955)[5]
- Luhangan talvikirkko, Luhanka (valm. 1958)
- Hotelli Marski, Helsinki (valm. 1962)[6]
- Helsingin yliopiston biokemian laitosrakennus, Helsinki (valm. 1963, nykyään valtiotieteellisen tiedekunnan käytössä)
- Imatran uimahalli ja urheilutalo (valm. 1965, 1981–1982)
- Helsingin Työväen Säästöpankin liikerakennus, Lohja (valm. 1969)[7]
- Kiinteistö Oy Keskusaukio, Lohja (valm. 1970)
- Alkon varasto- ja toimistorakennus, Helsinki (valm. 1971, nyk. Itämerentalo)
- Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen ja hammaslääketieteen laitosten rakennukset, Helsinki (valm. 1974 ja 1979, molemmat purettu 2023)[8][9]
- Kalastajatorppa, päähotelli, Helsinki (valm. 1975)
- Alkon Kuntotalo (myöhemmin Ruoholahden Kuntotalo), Helsinki (valm. 1977, purettu 2011)
- Innotalo (PRH), Helsinki (valm. 1978)
- Valtion vierastalo, Helsinki (valm. 1984)
Teräsvirta on suunnitellut myös Hämeenlinnan Vanajan kirkon sankarimuistomerkin, joka paljastettiin vuonna 1949.[10]
- ↑ Einari Teräsvirta, 07.12.1914, Viipuri – 23.11.1995, Helsinki Arkkitehtuurimuseo. Viitattu 28.10.2020.
- ↑ Taskinen, Rita: Suomalainen Design From Finland, Kuka kukin on, Who’s Who in Finnish Design. Helsinki: Ornamo, 1992. ISBN 952-9748-04-3
- ↑ Esa Koskinen: Lohjalaisten historia III, s. 489 & 490. Lohjan kotiseutututkimuksen ystävät ry., 2022.
- ↑ Harjulehto, Seppo: Mitä Missä Milloin 1955, s. 21. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1954.
- ↑ Kautto, Vesa: Opiskelijain kirjaston historia. Informaatiotutkimus, 2011. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Hautajärvi, Harri: Autiotuvista lomakaupunkeihin. Lapin matkailun arkkitehtuurihistoria, s. 156. Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, Arkkitehtuurin laitos; Aalto ARTS Books, 2014. ISBN 978-952-60-5597-8
- ↑ Lohjan arkkitehtuuripoliittinen ohjelma archinfo.fi. 2009. Viitattu 30.6.2024.
- ↑ Ruskeasuon kampus: Rakennushistoriallinen selvitys 9.8.2013, s. 4 Arkkitehtitoimisto ark-byroo, Helsinki 2013.
- ↑ Hannu Toivonen: Ruskeasuolta puretaan suuria hammas- ja oikeuslääketieteiden rakennuksia Helsingin Uutiset 19.4.2023. Viitattu 4.2.2025.
- ↑ Antero Tuomisto: Suomalaiset sotamuistomerkit, s. 282. Sotilasperinteen seuran julkaisu n:o 1,. Espoo: Suomen Mies, 1998. ISBN 952-9872-05-4
|
---|
Kansainväliset | |
---|
Kansalliset | |
---|
Henkilöt | |
---|