Einherjar (yks. einheri) olivat skandinaavisessa mytologiassa taistelussa kaatuneiden urheiden soturien sieluja, jotka asuivat Valhallassa. Sanan merkitys on kutakuinkin "ainoat/valitut soturit".
Viikingit uskoivat, että valkyyriat veivät taistelussa kuolleiden soturien henget Valhallaan Odin-jumalan luokse. Valhallassa kukko Gullingambi ("Kultakampa") herätti joka aamu einherjarin ja he taistelivat koko päivän harjoittaen taistelutaitojaan ragnarökia eli maailmanloppua varten. Öisin einherjar juhlivat ja heidän haavansa paranivat. [1] He mässäilivät villisika Särimnerin lihalla ja joivat simaa, joka oli lypsetty vuohesta nimeltä Heidrun.
Kun Ragnarök koittaa, ulljaimmat einherjareista marssivat Odinin rinnalla taisteluun jumalten vihollisia jääjättiläisiä vastaa.[1]