Eino Virtanen (painija)

Eino Mauno Virtanen (19. elokuuta 1908 Uskela3. joulukuuta 1980 Helsinki) oli suomalainen kilpapainija ja olympiamitalisti.

Eino Virtanen paini olympiapronssia Berliinin kisoissa 1936. Hän aloitti urakkansa kreikkalais-roomalaisen painin välisarjassa voittamalla selätyksellä unkarilaisen Vinczen ajassa 9.02 ja italialaisen Tozzin ajassa 15.03 sekä 3–0–pistevoitolla turkkilaisen Boytorunin. Neljännessä ottelussaan Virtanen hävisi selätyksellä Saksan Fritz Schäferille ja viimeisessä ottelussaan pistein 3–0 Ruotsin Rudolf Svedbergille.

Virtanen jatkoi painiuraansa vielä sodan jälkeen ja voitti Euroopan mestaruuden vapaapainin keskisarjassa 1946.

Seuratasolla Eino Virtanen edusti Turun Tovereita, Helsingin Kisa-Veikkoja, Helsingin Paini-Miehiä ja Jyväskylän Voimailijoita.

Virtasen isoveli oli kestävyysjuoksussa kaksi olympiamitalia saavuttanut Lauri Virtanen.

  • Olympiapronssia Berliini 1936 (kreikkalais-roomalainen paini, sarja 72 kg)
  • EM-kultaa 1946 (vapaapaini, sarja 79 kg)
  • EM-pronssia 1939 (kreikkalais-roomalainen paini, sarja 72 kg)
  • Työläisolympiahopeaa 1931
  • SM-kultaa kreikkalais-roomalaisessa painissa 1936, 1939, 1943 ja 1945 (sarja 72 kg) [1][2]
  • SM-kultaa vapaapainissa 1946 (sarja 79 kg) [3][2]
  • Siukonen, Markku: Urheilukunniamme puolustajat – Suomen olympiaedustajat 1906–2000, s. 361. Graface Jyväskylä, 2001. ISBN 951-98673-1-7
  • Eino Virtasen olympiatilastot Sports Reference LLC. Arkistoitu 15.12.2012. Viitattu 22.8.2009. (englanniksi)
  • Pihlaja, Juhani: Urheilun käsikirja. TietoSportti, 1994. ISBN 951-97170-0-5
  • Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2. Otava, 1970.
  1. Pihlaja, s. 500
  2. a b Virtamo, s. 278
  3. Pihlaja, s. 504
Tämä urheilijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.