Elina Gustafsson | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 6. helmikuuta 1992 Pori |
Kansalaisuus | Suomi |
Nyrkkeilijä | |
Pituus | 169 cm |
Painoluokka | 69 kg |
Kätisyys | oikeakätinen, orthodox |
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Maa: Suomi | |||
Naisten nyrkkeily | |||
MM-kilpailut | |||
Pronssia | Astana 2016 | 69 kg | |
EM-kilpailut | |||
Kultaa | Sofia 2018 | 69 kg | |
PM-kilpailut | |||
Kultaa | Suomi 2015 | 64 kg | |
Kultaa | Ruotsi 2016 | 69 kg | |
SM-kilpailut | |||
Kultaa | Kuortane 2016 | 69 kg | |
Kultaa | Rovaniemi 2013 | 69 kg | |
Kultaa | Helsinki 2015 | 64 kg | |
Hopeaa | Tampere 2014 | 64 kg |
Elina Orvokki Gustafsson (s. 6. helmikuuta 1992[1]) on uransa vuonna 2020 terveyssyistä lopettanut suomalainen nyrkkeilijä, joka otteli urallaan 105 ottelua, joista voitti 84 ja hävisi 21.[2] Hän tyrmäsi vastustajansa yhdessä ottelussa, eikä tullut itse koskaan tyrmätyksi.[3] Hänen seuransa oli kevääseen 2017 asti Porin NMKY, vuosina 2017–2019 Tampereen Voimailuseura[4][5] ja ennen lopettamistaan Helsingin Tarmo. Aikaisemmin myös Porin Pyrintöä edustanut Gustafsson voitti MM-pronssia Astanassa 2016, EM-kultaa Sofiassa 2018 ja kolme Suomen mestaruutta, sekä kaksi Pohjoismaiden mestaruutta vuosina 2015 ja 2016.[6] Hänen henkilökohtaisina valmentajina toimivat Porissa Marko Pennanen[7], Tampereella Maarit Teuronen[4] ja Helsingissä Joni Turunen.[8]
Nyrkkeilyuransa jälkeen Gustafsson on toiminut motivaatiopuhujana, ja käynyt muun muassa kouluilla kertomassa tarinaansa.[9] Hän myös aktiivisesti puhuu sekä eläin- että ihmisoikeuksien puolesta sosiaalisessa mediassa. Näyttelijädebyyttinsä hän teki tv-sarjassa Kaverikirja vuonna 2022.
Toukokuussa 2016 Kazakstanin Astanassa käydyissä MM-kilpailuissa Gustafsson pääsi arvalla suoraan toiselle kierrokselle, jossa hän voitti Liettuan Rita Sutkuten tuomariäänin 3–0.[10] Puolivälierässä Gustafsson varmisti mitalisijan kukistamalla Venäjän Saadat Abdulajevan, joka on vuoden 2015 MM-hopeamitalisti.[11] Välieräottelussa hän hävisi Kiinan Hong Gulle ja sijoittui jaetulle pronssille yhdessä Saksan Nadine Apetzin kanssa.[12][13]
Euroopan-mestaruuskilpailuissa 2018 Sofiassa Bulgariassa Gustafsson voitti mestaruuden kukistamalla loppuottelussa Venäjän Jaroslava Jakušinan hajaäänituomiolla. Gustafssonista tuli näin ensimmäinen suomalainen naisten nyrkkeilyn Euroopan-mestari yhdessä Mira Potkosen kanssa, joka myös voitti mestaruuden eri painoluokassa.[14]
Lokakuussa 2019 Venäjän Ulan-Udessa käydyissä MM-kilpailuissa Gustafsson hävisi heti ensimmäisellä kierroksella Kiinan Liu Yangille tuomariäänin 5–0 ja putosi jatkosta.[15]
Gustafsson palkittiin TUL:n Satakunnan piirin parhaana naisurheilijana vuonna 2013.[16] Vuonna 2015 hänet valittiin Miss Gay Finland -kilpailun ensimmäiseksi perintöprinsessaksi.[17] Koulutukseltaan Gustafsson on lähihoitaja.[18] Gustafsson palkittiin Hämeen Urheilugaalassa Tampereen Vuoden Urheilijaksi vuonna 2018. Gustafsson seurusteli vuosina 2018-2020 Emmi Asikaisen kanssa, mutta suhde päättyi Elinan aloitteesta.[19]
Gustafssonista julkaistiin vuonna 2021 Otavan kustantama kirja Rohkeudella Elina Gustafsson, jonka on kirjoittanut Ulla-Maija Paavilainen.[20][21]
Gustafsson osallistui syksyllä 2021 Tanssii Tähtien Kanssa -ohjelmaan ja teki samalla historiaa olemalla tanssiparinsa Ansku Bergströmin kanssa ensimmäinen samaa sukupuolta oleva tanssipari formaatin suomalaisessa versiossa.[22] Joulukuussa 2021 Gustafsson ja Bergström kertoivat sosiaalisessa mediassa seurustelevansa.[23] Avoliittoon he muuttivat kesällä 2022 Bergströmin siirtäessä tavaransa Gustafssonin luo.[24] He menivät kihloihin huhtikuussa 2023 Elinan kosiessa Bergströmiä.[25]
|