Elisabeth Lutyens
Elisabeth Lutyens (9. heinäkuuta 1906 Lontoo – 14. huhtikuuta 1983 Lontoo) oli brittiläinen säveltäjä.[1]
Lutyens oli yksi arkkitehti Edwin ja Emily Lutyensin viidestä lapsesta.[2][3] Hän pääsi vuonna 1922 École normale de musique de Parisiin, mutta lähti äitinsä mukana Intiaan vuonna 1923. Palattuaan kotimaahansa Lutyens jatkoi opiskelua Royal College of Musicissa Harold Darken johdolla vuosina 1926–1930. Säveltäjänä hän omaksui Arnold Schönbergin kaksitoistasäveljärjestelmän ja vaikutti sarjallisuuden kehitykseen brittiläisessä musiikissa.[4] Hän käytti myös itse kehittämäänsä "neljätoistasäveljärjestelmää". Häntä on usein pidetty ensimmäisenä Ison-Britannian 1900-luvun sarjallisia tekniikoita käyttäneistä säveltäjistä.[2]
Lutyens laati runsaasti konserttimusiikkia[3], mutta hänen tuotantoonsa kuuluu myös useita oopperoita[1] ja elokuvamusiikkia. Elokuvia, joihin hän sävelsi musiikin, ovat esimerkiksi Lapsi on murhattu (Never Take Sweets from a Stranger, 1960), Lukitun kammion salaisuus (Paranoiac, 1963) ja Pääkallo (The Skull, 1965).[4]
Lutyens oli kahdesti naimisissa ja sai neljä lasta. Hänen johdollaan opiskelleisiin kuuluu Robert Saxton.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Elisabeth Lutyens
- ↑ a b c Composer Elisabeth Lutyens, daughter of Edwin The Lutyens Trust
- ↑ a b Elisabeth Lutyens Schott Music
- ↑ a b Composer Profile: Elisabeth Lutyens British Music Collection
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elisabeth Lutyens Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
| ||||||||||||||||||||||
