Elizabeth Maconchy DBE (19. maaliskuuta 1907 Broxbourne, Hertfordshire – 11. marraskuuta 1994 Norwich) oli brittiläinen säveltäjä.[1][2]
Maconchy varttui Irlannin maaseudulla ja aloitti pianonsoiton sekä musiikinteon harrastamisen 6-vuotiaana. Hän opiskeli Charles Woodin ja Ralph Vaughan Williamsin johdolla Royal College of Musicissa. Stipendin avulla hän pääsi Prahaan, jossa vuonna 1930 teki julkisen debyyttinsä säveltäjänä pianokonserttonsa esityksellä. Kuukausia myöhemmin Henry Wood johti Maconchyn kantaatin The Land kantaesityksen Promenade-konserteissa.[2]
Maconchy sairasti pitkään tuberkuloosia, ja hänen uraansa varjosti epäluuloinen suhtautuminen naissäveltäjiä kohtaan, mutta hän sai teoksiaan usein esitetyiksi sekä kotimaassaan että muualla. Hänelle myönnettiin monia palkintoja, kuten The Daily Telegraphin kamarimusiikkipalkinto (1933), Worshipful Company of Musiciansin mitali kamarimusiikkiansioista (1970) ja Edwin Evans -palkinnot (1948, 1969). Brittiläisen imperiumin ritarikunnan Damen arvon hän sai vuonna 1987. Maconchy toimi Composers' Guildin varapuheenjohtajana. Maconchyn tuotantoon kuuluu muun muassa kamari- ja orkesteriteoksia, laaja valikoima vokaalimusiikkia, kolme balettia, viisi oopperaa ja operetti. Erityisen arvostetun aseman Maconchy on saavuttanut kolmellatoista jousikvartetollaan.[2]