Elohopea(II)bromidi

Elohopea(II)bromidi
Tunnisteet
CAS-numero 7789-47-1
PubChem CID 24612 ja 9968843
Ominaisuudet
Molekyylikaava HgBr2
Moolimassa 360,39
Ulkomuoto Väritön kiteinen aine[1]
Sulamispiste 236 °C[1]
Kiehumispiste 322 °C[2]
Tiheys 6,109 g/cm3[1]
Liukoisuus veteen 6,1 g/l (25 °C)[1]

Elohopea(II)bromidi eli merkuribromidi (HgBr2) on elohopean ja bromin muodostama epäorgaaninen yhdiste. Yhdistettä voidaan käyttää analyyttisenä reagenssina, lääketieteessä sekä orgaanisen kemian synteeseissä.

Ominaisuudet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huoneenlämpötilassa elohopea(II)bromidi on väritöntä kiteistä ainetta. Yhdiste koostuu lineaarisista molekyyleistä ja sen alkeiskoppi on rombinen. Elohopea(II)bromidi liukenee vain niukasti veteen eikä juuri dissosioidu elohopea- ja bromidi-ioneiksi. Paremmin aine liukenee eräisiin orgaanisiin liuottimiin kuten etanoliin ja dietyylieetteriin. [1][2][3][4]

Valmistus ja käyttö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elohopea(II)bromidia voidaan valmistaa bromin ja elohopean välisellä reaktiolla veden läsnä ollessa, liuottamalla elohopeaoksidia vetybromidiliuokseen tai saostamalla elohopeanitraattiliuoksesta natriumbromidin avulla.[2][3][4]

Hg + Br2 → HgBr2
HgO + 2 HBr → HgBr2 + H2O
Hg(NO3)2 + 2 NaBr → HgBr2 + 2 NaNO3

Elohopea(II)bromidia voidaan käyttää analyyttisessä kemiassa reagenssina osoittamaan arseenin tai antimonin läsnäolo. Sitä voidaan myös käyttää katalyyttinä orgaanisen kemian synteeseissä sekä valmistettaessa organoelohopeayhdisteitä. Sillä on käyttöä myös lääketieteessä.[3][4]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e Karamäki, E. M.: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 255. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3
  2. ↑ a b c Thomas Scott, Mary Eagleson: Concise encyclopedia chemistry, s. 638. Walter de Gruyter, 1994. ISBN 978-3110114515 (englanniksi)
  3. ↑ a b c Milton Nowak & William Singer: Mercury compounds, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 25.12.2016
  4. ↑ a b c Matthias Simon, Peter Jönk, Gabriele Wühl-Couturier & Stefan Halbach: Mercury, Mercury Alloys, and Mercury Compounds, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2006. Viitattu 25.12.2016