Emerson Buckley

Emerson Buckley (14. huhtikuuta 1914 New York, New York – 19. marraskuuta 1989 Miami, Florida) oli yhdysvaltalainen kapellimestari.[1]

Buckley opiskeli musiikkia Columbian yliopistossa, josta valmistui 22-vuotiaana. Hän hyväksyi heti ensimmäisen nimityksensä ja pääsi Columbia Grand Operan kapellimestariksi. Buckley toimi vuosina 1950–1973 Florida Grand Operan (Miamin ooppera) musiikillisena johtajana; tämän jälkeen hän oli siellä taiteellisen johtajan asemassa sekä residenssikapellimestarina vuoteen 1986. Seattlen oopperan kapellimestari hän oli vuosina 1964–1975. Buckley myös johti usein esityksiä New Yorkin kaupunginoopperassa, esiintyi vierailevana kapellimestarina Chicagon lyyrisessä oopperassa ja työskenteli Luciano Pavarottin kiertuekapellimestarina. Hän teki Pavarottin kanssa monia konserttikiertueita eri puolilla maailmaa ja esiintyi itsenään vuoden 1982 elokuvassa Yes, Giorgio, jossa Pavarottikin esiintyi. [1]

Buckley johti Douglas Mooren oopperan The Ballad of Baby Doe revision (1958) ja Robert Wardin Pulitzer-palkitun oopperan The Crucible (1961) kantaesitykset New Yorkin kaupunginoopperassa. Hän johti lisäksi orkesterimusiikkia ja toimi Fort Lauderdalen sinfoniaorkesterin pitkäaikaisena musiikillisena johtajana. Hänen tekemänsä levytykset, joita julkaisivat Deutsche Grammophon ja Albany Records, sisälsivät kuitenkin lähinnä oopperaohjelmistoa. Merkittäviksi nousivat äänitykset Buckleyn johtamista Pavarottin konserteista Kiinassa ja Münchenissä vuodelta 1986.[1]

Buckley kuoli keuhkoahtaumatautiin kotonaan Miamissa marraskuussa 1989.[1]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d Emerson Buckley AllMusic