Emil Cooper (alun perin Emil Albertovitš Kuper, ven. Эмиль Альбертович Купер; 20. joulukuuta 1877 H’erson – 16. marraskuuta 1960 New York) oli kapellimestari.[1] Hän syntyi silloisessa Venäjän keisarikunnassa, mutta poistui Neuvostoliitosta vuonna 1924 ja työskenteli myöhemmin pääasiallisesti Yhdysvalloissa.[2]
Cooper opiskeli viulunsoittoa Wienissä ja sai sävellysopetusta Moskovassa Sergei Tanejevilta. Vuodesta 1898 hän työskenteli oopperakapellimestarina Kiovassa, Moskovassa ja Pietarissa. Cooper johti vuosien 1909–1914 välillä Sergei Djagilevin seuruetta muun muassa sen esiintyessä Lontoossa ja pitäessä vuonna 1911 Modest Musorgskin Hovanštšinan Pariisin-ensiesityksen. Lokakuun vallankumouksen jälkeen Cooper johti Petrogradin filharmonikkoja ja Mariinski-teatteria. Hän myös opetti Petrogradin konservatoriossa.[2] Cooper oli 1920-luvulla lisäksi Latvian kansallisoopperan pääkapellimestari.[3]
Myöhemmällä urallaan Cooper johti muun muassa Metropolitan-oopperassa (1944–1950). Hän toimi kapellimestarina myös useimmissa Pauline Donaldan perustaman Opera Guild of Montrealin tuotannoissa Kanadassa vuosina 1944–1960.[1]